Ensi syksyyn mennessä työmarkkinajärjestöjen tulisi neuvotella eläkeuudistus, joka on tarkoitus toteuttaa seuraavan hallituksen aikana eli vuoden 2017 alusta. Julkisuudessa on puhuttu lähes pelkästään eläkeiän alarajan nostamisesta, mutta Kaija Kallisen mukaan työuran pidentäminen on laajempi käsite kuin pelkkä eläkeikärajoista päättäminen.
– Olemme sitoutuneet työurien pidentämiseen, koska ymmärrämme valtion ja kuntien tarvitsevan verotuloja, jotta ne voivat toteuttaa meidän kaikkien Suomessa asuvien kannalta hyviä asioita. Tämän takia on tärkeätä, että työuria pystytään pidentämään aidosti alusta, keskeltä ja lopussa.
– Kaikkein tärkeintä nuorille, keski-ikäisille ja varttuneille on työllisyyskehitys. Jos ei ole työtä, niin vaikea sitä työuraa on pidentää. Sen lisäksi täytyy olla sellainen ammattitaito, jolla kysyntää työmarkkinoilla. Kolmanneksi täytyy olla kohtuullinen terveys.
Neuvotteluja alustettiin ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmässä, jonka mukaan Suomen eläkejärjestelmä on kunnossa, mutta se vaatii päivittämistä ihmisten eliniän nousun, työssä olevien ikäluokkien supistamisen ja julkisen talouden kestävyysvajeen takia. Työryhmä ei esittänyt muutosnalleja, mutta sen mukaan sopeutuminen eliniän pitenemiseen on ratkaistavissa elinaikakertoimella tai vanhuuseläkkeen nostolla.
Työaikaratkaisuja työntekijöiden tarpeeseen
Osa-aikaeläke on vuorotteluvapaan ohella ainoita konkreettisia keinoja, joilla ihmiset voivat lakisääteisesti keventää työtaakkaansa ikääntyneemmässä päässä. Siksi palkansaajaliikkeessä ei ymmärretä työnantajien pyrkimystä päästä niistä eroon.
– Meidän mielestämme se sotii työurien pidentämistavoitetta vastaan.
Kallinen vertaa nykytilannetta Ruotsiin. Meillä on 44-45 prosenttia yli 60 vuotiaista työssä, mutta Ruotsissa 65 prosenttia. Yksi selitys tälle on se, että Ruotsissa on paljon enemmän lyhyemmän työajan ja osa-aikatyön muotoja myös ikääntyneemmässä päässä. Suomessa taas työssäolevista suurin osa on kokoaikatyössä ja iso osa täysin ulkopuolella.
Kallisen mukaan työntekijöiden asenteet ovat muuttuneet. Työtä tehtäisiin pidempään, jos terveys kestää. Työnantajien linja on taas toinen.
– Tuoreen tutkimuksen mukaan työnantajista 70 prosenttia pitää 63 vuoden eläkeikärajaa hyvänä ja 20 prosenttia liian korkeana. Eli työnantajat haluavat vanhat veke.
Varhaiseläkkeitä tarvitaan
Takavuosina meillä oli varhaiseläkemuotoja, työttömyyseläkkeen ohella myös yksilöllinen varhaiseläke. Jotain samanlaista tarvittaisiin Kallisen mukaan nyt, koska on raskaat alat eivät ole minnekään kadonneet ja ihmiset ovat yksilöitä.
– Työkyvyn säilyminen on hirveän yksilöllinen asia. Erot ovat suuria ja siksi mietimme, että voitaisiinko eläkemuotoasiassa hieman peruuttaa.
– Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä otettiin huomioon työn raskaus ja kuluttavuus. Toisaalta ihmisellä piti olla pitkä työura ja lääketieteellistä näyttöä työkyvyn alentumista. Tämä alenema oli kuitenkin alhaisempi kuin mitä perinteiseen sairaseläkkeeseen vaadittiin. Tämän palauttamista on nyt harkittava, ei ehkä ihan suoraan samanlaisena.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ongelma on Kallisen mukaan sen surkea taso. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden eläkkeen keskitaso oli noin tuhat euroa kuukaudessa.
Mitä tulee työttömyyseläkeläisten määrään, se on Kallisen mukaan viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt tasaisesti.
– Toki jokainen työttömyyseläke, joka olisi voitu ehkäistä aikaisessa vaiheessa tapahtuvalla kuntoutuksella tai muulla, on liikaa.
Nuorillekin tulevaisuus
Nuorten käsitys tuntuu olevan, että he eivät pääse koskaan eläkkeelle tai pääsevät joskus 80 vuotiaina?
– Tämä johtuu tästä pitkästä Matti Vanhasen aloittamasta viiden vuoden jurnutuksesta, Toisaalta nuoret ovat fiksuja ja ymmärtävät ikärakenteen muutoksen ja suomalaisten pidentyneen eliniän. Tämä pitää kustannusten puolesta hoitaa.
– Tästä syystä olemme korostaneet kolmea asia. Ensiksi raskaan työn raatajat pitää saada kunniallisesti eläkkeelle ja siinä tarvitaan jonkinlaisia varhaiseläkejärjestelyjä.
– Pitää varmistaa eläkkeiden rahoitus niin kestävällä pohjalla, että eläke-etuihin ei tarvitse tehdä leikkauksia. Myös nuorten pitää luottaa siihen, että he vanhuusvuosinaan saavat kunnollisen eläketurvan.
– Meidän on kehitettävä työelämää. Tämä tarkoittaa muun muassa osa-aikaisen eläkkeen ja osa-aikatyön yhdistämistä sekä työntekijän tarpeesta lähteviä työaikajoustoja.
Palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan linjaukset eläkeneuvotteluihin ovat Kallisen mukaan yhdensuuntaisia. Kaikki ovat sitä mieltä, että sopimusta ei synny ilman työelämän laatukysymyksiä. Helppoja neuvotteluista ei odoteta.
– Yhtään sopimusta ei ole tässä maassa tehty ilman, että ei tehdä jotain kompromisseja.
Aiheesta laajemmin 3.1. ilmestyneessä Kansan Uutisten Vuosilehdessä. EK:n Lasse Laatusen eläkelinjaus ilmestyy verkkolehdessä myöhemmin tänään.
lehti 