Yli kolmannes suurituloisten lapsista mutta vain reilu kymmenesosa pienituloisten lapsista päätyy itse kolmikymppisenä suurituloiseksi, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus.
Jos nuori on kotoisin pienituloisesta perheestä, hänellä on nelinkertainen riski päätyä pienituloiseksi verrattuna suurituloisesta perheestä tulevaan. Vastaavasti hänellä on vain 16 prosentin mahdollisuus päätyä suurituloiseksi verrattuna suurituloisten jälkeläisiin.
Tulotaso siirtyy sukupolvien välillä, ja voimakkaimmin ilmiö näkyy pieni- ja suurituloisten ryhmässä, osoittaa suomalaistutkijoiden tuore artikkeli. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1973–1976 syntyneitä suomalaisia naisia ja miehiä noin 30 vuoden iässä.
Aiemmat ruotsalaistutkimukset ovat osoittaneet, että 30-vuotiaana saavutettu sosioekonominen asema on vakaa mittari loppuelämän asemalle.
Miehillä määrää perhetausta, naisilla koulutus
Lapsuudenperheen ominaisuudet selittävät miesten tuloja voimakkaammin kuin naisten.
– Tämä saattaa johtua sukupuolittuneista työmarkkinoista. Naisvaltaisilla aloilla tulot ovat matalammat ja kapeammin jakautuneet kuin miesten tyypillisillä aloilla, toteaa tutkija Outi Sirniö.
Väestötasolla naisten työmarkkinat eivät siis tarjoa yhtä laajoja mahdollisuuksia kuin miesten. Tällöin vaikkapa pienituloisen perheen tytär kohtaa erilaiset työmarkkinat kuin poika, jolloin väylät tulla suurituloiseksi eroavat toisistaan.
– Voi myös pohtia, asetetaanko lapsuudenperheessä poikia kohtaan erilaiset odotukset kuin tyttöjä kohtaan, jolloin perhetaustan vaikutus on voimakkaampi miehillä kuin naisilla. Sukupuolieroja on kuitenkin tutkittu vähän, eikä niiden taustalla olevia mekanismeja vielä tunneta kovin hyvin, Sirniö sanoo.
Sen sijaan tilastot osoittavat, että oma koulutus selittää naisten tulotasoa voimakkaammin kuin miesten.
– Kouluttautumalla perhetaustan vaikutus heikkenee, muttei katoa kokonaan.
Tukiverkot suojelevat pahimmilta iskuilta
Työttömyyskokemusten, yksin asumisen ja yksinhuoltajuuden vaikutus tulotasoon on pienituloisten jälkeläisillä voimakkaampi kuin suurituloisten jälkeläisillä.
– Kaikki nämä tekijät alentavat tulotasoa, mutta suurituloisten perhetausta suojelee heitä pahimmalta tulojen laskulta. Tämä voi johtua esimerkiksi paremmista tukiverkostoista, Sirniö sanoo.
Tutkimuksessa pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat 14–17 -vuotiaita.
Perhetaustan vaikutus tulotasoon on Suomessa keskimäärin samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa ja vähäisempää kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa.
Tutkimusartikkeli “Intergenerational Determinants of Income Level in Finland” julkaistiin Social Forces -lehdessä. Sen kirjoittivat Outi Sirniö ja Pekka Martikainen Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksiköstä ja Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
lehti 