Monien suurten suomalaiskaupunkien työttömyys alkaa jo lähestyä 1990-luvun laman lukemia.
Kahdenkymmenen suurimman kaupungin tilastossa satamakaupunki Kotka pitää kyseenalaista kärkipaikkaa. Viime vuoden lopulla kaupungin työttömyysaste oli kivunnut jo 19,3 prosenttiin, eikä tilanteen nopeaa kohentumista ole näköpiirissä, pikemminkin päinvastoin.
Kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö Eija Grönholm sanoo Kotkan työttömyysasteen olleen jo pitkään maan keskivertoa korkeampi.
Meilläkin on jo jopa neljännen polven työttömiä.
– Moni sanoo tämän olevan lähtöisin 1990-luvun alun pahimmasta tilanteesta. Kotkan työttömyys oli huipussaan vuonna 1994, jolloin työttömyyden vuotuinen keskiarvo oli silloin 20,7 prosenttia.
”Voi mennä yli 20:n rajan”
Grönholm arvelee, että työttömyys edelleen pahenee viime vuoden lopun luvuista.
– Voi mennä yli sen 20 prosentin rajankin tänä vuonna, ainakin joidenkin kuukausien aikana.
Paperiteollisuuden vaikeudet eivät Grönholmin mielestä selitä työttömyysasteen pomppausta lähelle 20:n rajaa.
– Joulukuun lukua selittää osaltaan nuorten työttömyyden kasvu, lomautettujen määrän nousu sekä se, että kuntouttavasta työtoiminnasta jäi joukko ihmisiä tauolle. Muitakin selittäviä tekijöitä varmaan on, mutta paperiteollisuuden supistamiset ei työttömyyden nousua selitä.
Satama on Kotkan vahvuus, mutta kun vienti ei vedä, ei ole satamassakaan mitä lastata laivoihin.
– Satamassa työskennelleitäkin on työttöminä ja lomautettuina. Yt-neuvotteluja on nytkin käynnissä.
Jopa neljännen polven työttömiä
Huolestuttavana Grönholm pitää erityisesti sukupolvet ylittävää työttömyyttä.
– Meilläkin on jo jopa neljännen polven työttömiä.
Kotkassa ei ole kuuteen vuoteen ollut työttömien yhdistyksen toimintaa, mutta nyt sellaista taas viritellään. Äskettäin perustettu Kohti Työtä ry:n tavoitteena on nimenomaan pitkäaikaistyöttömien aseman parantaminen.
– Yhdistyksen toiminnan käynnistyminen on vielä kiinni rahoituksen saamisesta. Yhdessä olemme väsänneet yhdistyksen anomusta Ely-keskukselle.
Lyhyen aikaa työttömänä olleet ja osaamisensa päivittäneet ihmiset työllistyvät Grönholmin mukaan kohtalaisen hyvin.
– Vaikeampi tilanne on pitkään työttömänä olleilla, joilla työelämän perustaidot ovat heikentyneet. Heille uusista avautuvista työpaikoista ei ole apua. He tarvitsevat työllistymistä tukevia toimia.
Vain Vaasa pääkaupunkiseudun luvuissa
Suurten kaupunkien työllisyystilanne kohentui 1990-luvun alun laman jälkeen niin, että vuonna 2007 vain muutamissa kaupungeissa kärsittiin yli 10 prosentin työttömyydestä. Nyt aletaan jo taas lähestyä lamavuosien lukemia.
Kotkan jälkeen tilanne on synkin Lahdessa ja Jyväskylässä (17,4), jotka lamavuosista lähtien ovat pysytelleet pahimpien työttömyyskaupunkien joukossa. Kolmas savupiipputeollisuuden alasajosta pahasti kärsinyt kaupunki Pori ei enää ole kyseenalaisessa kärkikolmikossa.
Pääkaupunkiseudun työttömyysaste on koko ajan ollut muilta kaupunkeja parempi, mutta alle 10 prosentin työttömyys oli kuitenkin vuoden lopulla vain Espoossa (8,4) sekä hieman yllättäen myös Vaasassa (9,9).
Nuppiluvun mukaan työttömiä oli vuodenlopulla eniten Helsingissä (32 785) ja Tampereella (18 848).
Tampereella pitkäaikaistyöttömyyttä
Tilastoasiantuntija Juha Salminen Pirkanmaan Ely-keskuksesta pitää Tampereen ja koko Pirkanmaan erityisongelmana pitkäaikaistyöttömyyden kasaantumista.
– Meillä on koko maan väestöstä 9,2 prosenttia, mutta pitkäaikaistyöttömistä noin 14 prosenttia. Se kasaantuma alkoi syntyä jo 1990-luvun alusta lähtien. Varsinkin nuorissa on aika paljon pitkäaikaistyöttömiä. Teollisuuden murroksen vaikutusta ei ole osattu täällä hoitaa niin kuin olisi pitänyt.
Kokonaisuutena Tampereen tilannetta vaikeuttaa Salmisen mukaan viennin lama.
– ITC-puolella ja teknologiateollisuudella on ollut ongelmia pitemmän aikaa lähtien Nokiasta. Täällä on isoja globaaleja yhtiöitä, ja kun vienti ei vedä, nämä yritykset ovat irtisanoneet porukkaa ja sen mukana alihankintaketjutkin ovat joutuneet vähentämään henkilöstöään. Ehkä ongelmana on sekin, ettei hyviä tuotteita oikein osata myydä uusille markkina-alueille.
uutiskirje 
