Suuri osa yli 75-vuotiaista uskoo oppivansa käyttämään tietotekniikkaa, kunhan saa siihen oikeanlaista opastusta. Kaikki eivät kuitenkaan koe tarvitsevansa tai eivät halua opetella käyttämään uutta tekniikkaa.
Tiedot perustuvat KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) ja LähiVerkko-projektin yhteisestä tutkimukseen.
– Sekä yksityiset että julkiset palvelut siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla kadunkulmasta verkkoon, ja ikääntyneet ovat vaarassa jäädä tyhjän päälle. Yli 75-vuotiaista yhä vasta kolmannes käyttää nettiä, joten noin 290 000 suomalaista on nettiin siirtyneiden palvelujen tavoittamattomissa ja siten huonommassa asemassa, toteaa projektipäällikkö Lea Stenberg KÄKÄTE-projektista.
75–89-vuotiaista suomalaisista 90 prosentilla on matkapuhelin, mutta vain kolmanneksella internet-yhteys käytössään. Sähköpostiosoite on 24 prosentilla. Vain neljä prosenttia ilmoittaa omistavansa älypuhelimen ja kolme prosenttia tabletin eli taulutietokoneen.
Miehet naisia aktiivisempia
Tietokonetta ja internetiä käyttävät tästä ikäryhmästä tavallisimmin 75–79-vuotiaat miehet. He asuvat yleensä puolison kanssa, ovat olleet johtavassa asemassa tai työskennelleet ylempinä toimihenkilöinä ja asuneet Uudellamaalla. Vastaavasti vanhimpaan ikäryhmään (85–89-vuotiaat) kuuluvat naiset käyttävät tietokonetta huomattavasti harvemmin. He asuvat usein yksin ja ovat taustaltaan työväestöä tai maanviljelijöitä.
Ikäihmisistä, joilla ei vielä ole uutta tekniikkaa käytössään, 86 prosenttia kokee, että he eivät tarvitse tällaisia laitteita. Tätä projektipäällikkö Marika Nordlund KÄKÄTE-projektista pitää tulosta yllättävänä. Hän arvelee lisäkäyttöä estävän se, että tietokonetta jo käyttävistäkin noin puolet pitää laitteita ja ohjelmia liian monimutkaisina.
– Useamman kuin joka toisen mielestä tietokoneiden kehityksessä on vaikea pysyä mukana. Lähes joka toinen ilmoittaa, ettei yksinkertaisesti halua opetella enää lisää.
Nykytilanne tyydyttää monia
Henkilökohtainen opastus tietokoneen käyttöön todennäköisesti madaltaa kynnystä kokeilla uutta tekniikkaa. Kuitenkin vain kymmenen prosenttia vastaajista, joilla ei ole käytössään tietokonetta, haluaisi saada opastusta tietokoneen käyttöön.
– Kun laitteet tulevat tutuksi, kasvaa kiinnostus oppia lisää, arvelee projektipäällikkö Hanna-Mari Lempola LähiVerkko-projektista.
– Tälläkin hetkellä kymmenet tuhannet ikäihmiset Suomessa haluaisivat nykyistä enemmän opastusta tietotekniikan käyttöön.
Lähes puolet 75–89-vuotiaista ei pidä tietoteknisiä taitoja välttämättöminä.
TNS Gallupilla teetetyssä tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 600 ikäihmistä joulukuussa 2013. Otos edustaa Suomen koko 75–89-vuotiaiden joukkoa, johon kuuluu lähes puoli miljoona henkilöä.
Kaikkien tarpeet huomioitava
KÄKÄTE- ja LähiVerkko-projektit muistuttavat, että yhdenvertaisuuden mahdollistamiseksi laitteista on kehitettävä riittävän helppokäyttöisiä ja sopivan opastuksen saatavuus on varmistettava.
Opastus nojaa tällä hetkellä pitkälti järjestöjen ja vapaaehtoisten työpanokseen. Yhteiskunnan tietoteknistyessä tulisi kuitenkin myös julkisen puolen kantaa enemmän vastuuta siitä, että kansalaiset pystyvät käyttämään verkkopalveluja.
Tutkimuksessaan KÄKÄTE- ja LähiVerkko-projektit toteavat, että koska kaikilla ei ole varaa omiin laitteisiin, niitä pitäisi olla helposti saatavilla julkisissa tiloissa opastuksen kera, jolloin ikäihmisen ei tarvitsisi itse huolehtia nettiyhteyksistä ja ohjelmistojen päivityksistä. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tässä auttaa.
Suomen ikääntynyt väestö on vahvasti kahtiajakautunut: kaupungeissa on selvästi paremmat mahdollisuudet päästä tietoyhteiskunnan ja palvelujen äärelle kuin syrjäseuduilla.
lehti 