Parkinsonin taudin laukaiseva tekijä saattaa löytyä suoliston tai ylähengitysteiden mikrobistosta, uskovat Helsingin yliopiston tutkijat Petri Auvinen ja Filip Scheperjans. He selvittävät mikrobiston roolia Parkinsonin taudin synnyssä näyttelijä Michael J. Foxin säätiön rahoituksella.
Auvinen ja Scheperjans vertaavat potilasryhmän ja verrokkiryhmän mikrobiston koostumusta. Jos koostumuksessa on eroa ryhmien välillä, he ovat ottaneet tärkeän askelen Parkinsonin taudin synnyn ymmärtämisessä. Tutkimukseen rekrytoitiin 75 Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta HYKS:n ja Hyvinkään sairaalan neurologian klinikan ja poliklinikan kautta, ja lisäksi saman verran terveitä verrokkeja.
Parkinsonin tauti on hermoja rappeuttava sairaus, jonka parhaiten tunnetut oireet ovat häiriöt liikkeiden ja tasapainon hallinnassa, mikä näkyy esimerkiksi käsien vapinana ja lihasjäykkyytenä. Sairauteen liittyy kuitenkin muunkinlaisia oireita, jotka voivat alkaa jo vuosia ennen motoristen oireiden ilmaantumista. Yleisimpiä ei-motorisia oireita ovat hajuaistin heikkeneminen, suoliston toimintahäiriöt ja masennus.
Mekanismi tunnetaan, käynnistäjää ei
Tällä hetkellä tunnetaan jo melko hyvin se mekanismi, jolla Parkinsonin tautiin liittyvät hermosoluvauriot syntyvät. Sitä ei tiedetä, mikä käynnistää tautiprosessin ja pitää sitä yllä. Ulkoiseen tekijään, esimerkiksi infektioon tähän viittaa kuitenkin muun muassa se, että sairastumiset esiintyvät usein ajallisina ja paikallisina ryppäinä.
– Ensimmäiset Parkinsonin tautiin liittyvät hermosoluvauriot tapahtuvat hajuaistiin liittyvissä aivojen osissa sekä suoliston hermostossa. Koska nenänielussa ja suolistossa on varsin runsaasti mikro-organismeja, tuntuu järkevältä etsiä tautiin vaikuttavia mikrobeja näistä paikoista, Scheperjans toteaa.
Viime vuosina on saatu yhä enemmän tietoa siitä, kuinka tärkeä merkitys ihmisen suoliston mikrobistolla on niin terveyden ylläpitämisessä kuin sairauksien synnyssä. Suoliston mikrobit vaikuttavat ravinteiden, vitamiinien, lääkkeiden sekä haitallisten aineiden imeytymiseen, ja muutokset mikrobiston koostumuksessa voivat vaikuttaa myös immuunijärjestelmään.
Esimerkiksi autismia, nivelreumaa, ärtynyttä paksusuolta ja kroonista suolitulehdusta sairastavilla sekä ylipainoisilla ihmisillä on havaittu merkittäviä muutoksia suoliston mikrobistossa.
– On selvää, että mikrobien vaikutus ei rajaudu suolistoon vaan ulottuu koko elimistöön, Scheperjans sanoo.
lehti 