Raskasta työtä tekevät eivät juuri pääse nykyisenkään eläkeiän puitteissa normaalille eläkkeelle, saati sitten jos eläkeiän alarajaa vielä nostetaan.
Rakennusliitto onkin käynnistänyt Elävänä eläkkeelle -kampanjan, jossa halutaan tuoda esille ne inhimilliset seuraukset, joita mahdollisella eläkeiän nostamisella ja eläkeputken poistamisella on.
Kampanjan merkeissä luottamusmiehet jakoivat viikolla Helsingin Hakaniemessä esitteitä kaupunkilaisille, tarjosivat rokkaa ja keskustelivat ihmisten kanssa, mitä terveisiä eläkeneuvottelijoille lähetään.
Rakennusosakeyhtiö Hartelan pääluottamusmies Janne Gren muistutti, että raskaisiin aloihin kuuluvat rakennus- ja teollisuusalojen lisäksi muun muassa hoitoala. Työnantajapuolen esittämä 65 vuoden tai jopa 67 vuoden eläkeikä on näillä aloilla mahdottomuus.
– Moni rakennusalan työntekijä on aloittanut työuransa jopa 17-vuotiaana ja kun tätä raskasta työtä on tehnyt ikänsä, niin jaksaminen alkaa olla kovilla. 60 vuoden ikäkin kovassa rakennustyössä on vaikea saavuttaa.
Hän painottaa, että eläkeputkeen ei saa koskea.
– Jos se poistetaan, mitä tapahtuu henkilöille, joilta työ loppuu 60-vuoden iässä, mutta eläkkeelle pääsisi vasta 65-vuotiaana. Kuka tulee toimeen Kelan 33 euron päivärahalla, kun ansiosidonnainen loppuu.
Gren painottaa, että kevyen työntekijä pääsee helpommin terveenä eläkkeelle, mutta kuusikymppisenä työelämästä pudonnut raataja joutuu kitumaan vaivojensa kanssa.
”Ajattelemalla ei taloa pystytetä”
YIT:n yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu Susan Lindblom vaatii eläkeneuvottelijoita ottamaan järjen käteen. Ei juuri kukaan rakennuksilla jaksa tehdä terveenä työtä nykyisenkään eläkeikään asti.
– Eläkeiän alaraja voisi olla maksimissaan raskasta työtä tekevien osalta 61 vuotta. Siihen ikäänkin ehtineitä henkilöitä on työmaalla hyvin vähän. Keskimäärin 55-vuotiaana jäädään sairaseläkkeelle, kun kaikki nivelet on rikki ja ei enää yksinkertaisesti pärjätä työmaalla. Aivot enää toimivat ja ajattelemalla ei taloa saada pystyyn.
Hänen mielestään eläkkeelle siirtymisessä voisi huomioida työuran pituus.
Pohjois-Karjalan KTK:n pääluottamusmies Leo Surakka on ammatiltaan koneenkuljettaja ja pitää omaa ennustettaan saavuttaa nykyinenkään eläkeikä huonona.
– Selkä on siinä kunnossa, että jos 55-vuotiaaksi jaksaa niin hyvä on. Minäkin aloitin työnteon jo 15-vuotiaana ja konehommat ovat selälle kova juttu. Yleisin tie eläkkeelle konekuskeille on työkyvyttömyyseläke.
Surakan viesti eläkeneuvottelijoille on, että systeemi pitäisi jättää nykyiselleen.
– Jos jotain muutoksia halutaan, niin ainakin raskaan ammatin tekijät pitää jättää rauhaan.
Parhaillaan käytävien kolmikantaisten eläkeneuvottelujen esitykset pitäisi olla valmiina syksyllä. Sen jälkeen hallitus antaa oman lakiesityksensä, mutta päätös asiasta jää seuraavalle eduskunnalle.
uutiskirje 
