”Nykyisellä Kela-korvauksella ei ole tulevaisuutta”
Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää terveydenhuollon monikanavarahoituksen purun vaihtoehtoja. Tällä hetkellä sairaanhoitovakuutuksen maksavat puoliksi valtio, puoliksi kaikki Kela-kortin haltijat. Rahoista kaksi kolmasosaa menee lääkekorvauksiin.
Poliittista keskustelua herättää valtion maksama osuus sairausvakuutuksesta.
– Sitä on leikattu jatkuvasti viime vuosien valtion budjeteissa, Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola totesi sairausvakuutuksen 50-vuotisjuhlan mediatilaisuudessa keskiviikkona.
Hallitusneuvotteluissa leikattiin lääkekorvauksista 113 miljoonaa ja matkakorvauksista 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 budjettiriihessä nipistettiin 20 miljoonaa euroa tutkimuksen ja hoidon korvauksista. Ensi vuoden alusta astuu voimaan vielä 50 miljoonan leikkaus. Vielä ei ole päätetty, mistä leikkaus tehdään.
Julkiset varat julkiselle sektorille
Poliittisia kysymyksiä on herättänyt myös valtion osuuden kanavointi yksityiselle sektorille eli Kela-korvausten maksaminen yksityisen sairaanhoidon palveluista. Joidenkin mielestä julkiset varat on kohdistettava julkiselle sektorille eli terveyskeskuksiin.
Mikkola on toista mieltä.
– Jos yksityisiä sairaanhoitopalveluja ei käytetä, potilasjonot terveyskeskuksiin voivat kasvaa. Lisäksi nykyinen järjestelmä matka- ja sairauskorvauksineen tasaa alueellisia ja sosiaalisia eroja maanlaajuisesti.
Lääkekorvauksia maksetaan lähes kaikille, matkakorvauksia erityisesti syrjäseutujen asukkaille ja vähävaraisille vanhuksille. Kaupunkilaiset puolestaan hyötyvät yksityisten palvelujen korvauksista.
Mikkolan mukaan nykyisellään yksityisestä sairaanhoidosta saatava Kela-korvaus on näivettynyt eikä sillä ole tulevaisuutta.
– Olemme tutkineet, että yksityishammaslääkärin palkkioiden Kela-korvausten noustua hammaslääkärit nostivat hintojaan. Tämä ei varmasti ollut päättäjien tavoitteena, Mikkolaa harmittaa.
Kelassa monikanavainen rahoitus nähdään vahvuutena.
– Varsinkin ankeina aikoina on hyvä, että rahat kootaan monesta eri kanavasta, Kelan etuusjohtaja Elise Kivimäki perustelee.
Kela on maksanut etuja sairausvakuutuksen kautta vuodesta 1964 tähän päivään asti kaikkiaan 111 miljardia euroa.
Valtiolla ei osuutta työterveyshuollossa
Työtulovakuutusrahaston varoista työnantajat maksavat 70 prosenttia ja palkansaajat 30 prosenttia. Rahaston suurimmat etuusmaksuerät ovat sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat, kuten esimerkiksi äitiyskorvaus.
Työterveyshuollon piiriin kuului vuonna 2011 lähes 1,8 miljoonaa työntekijää eli 85,6 prosenttia työntekijöistä. Kela maksaa vanhempainpäivärahoja noin 1 120 miljoonaa, sairauspäivärahoja runsaat 866 miljoonaa ja työterveyshuollon korvauksia 322 miljoonaa euroa vuosittain.
Työmarkkinaosapuolet sopivat keskenään työtulovakuutusrahaston maksuista ja käytöstä. Valtion rooli on hyvin pieni. Kela hallinnoi työtulovakuutusta ja hoitaa maksatukset.
Pätkätyöntekijät jäävät vaille työterveyshuollon etuja.
lehti 