Eläinoikeuksia ajavan Animalian uusi kampanja pyrkii kääntämään vuosia nousussa olleen koe-eläinten määrän pysyvään laskuun. Suomessa tehdään eläinkokeita keskimäärin 150 000 eläimelle vuodessa.
Lisäksi 200–250 000 eläintä tapetaan kudosnäytteitä varten, käytetään siitoseläiminä tai ylläpitämässä geenimanipuloitua eläinkantaa. Geenimuuntelu on lisännyt eläinkokeita. Yhteensä tutkimuskäytössä on vuosittain noin 300–400 000 eläintä.
Enimmäkseen koe-eläimet ovat hiiriä, rottia ja kaloja. Sikoja, koiria ja kaneja on käytetty kutakin vuodesta riippuen muutamia satoja tai tuhansia.
Tulokset vaikeasti sovellettavissa
Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaran mukaan kampanjalla halutaan herätellä keskustelua siitä, millä perustein eläinkokeita ylipäänsä tehdään.
– Moni kuluttaja kuvittelee, että Suomessa tehdään vain lääketieteellisiä eläinkokeita kaikkein vakavimpiin tarkoituksiin.
Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) mukaan suurin osa koe-eläimillä tehtävästä tutkimuksesta on biologista perustutkimusta. Koko lääketieteellisen tutkimuksen osuus siitä on noin neljännes.
Animalian koe-eläinvastaava Marianne Lammin mukaan kampanjalla ei pyritä shokeeraamaan, vaan lisäämään tietoa eläinkokeista, jotta maallikolle kävisi helpommaksi arvioida niiden tarvetta.
Lammi vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan eläinkokeiden hyödyt ihmiselle ovat huonosti ennustettavissa. Ihmisten ja käytettävien eläinten biologiset erot ovat niin suuria, ettei tuloksia voida luotettavasti soveltaa.
Tutkimus pitkällä, tukea vähän
Lammin mukaan eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät, kuten 3D-mallinnukset ja keinoiho, ovat kehittyneet paljon, mutta niiden rahoitus on vaatimatonta.
Vuoteen 2013 asti Suomessa tutkimusta tuettiin 40 000 eurolla, siitä lähtien 100 000 eurolla vuodessa. Suomessa eläinkokeettomia menetelmiä kehitetään Tampereen yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja säätiöiden tuella.
Tampereella toimiva vaihtomenetelmäkeskus FICAM on eläinkokeettoman tutkimuksen edelläkävijä. Animalian mukaan eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien asiantuntijuus voisi olla Suomelle vientivaltti.
Koko Euroopan unionissa tutkimusta tuettiin viime vuonna vajaalla 19 miljoonalla eurolla vuodessa, josta valtaosa Britanniassa. EU:n 28 jäsenvaltiosta tutkimusta tehdään direktiivistä huolimatta vain kahdeksassa, vaikka EU velvoittaa siihen.
Kosmetiikan valvonta hankalaa
EU on kieltänyt eläinkokeet kosmetiikassa, mutta käytännössä valvonta on hankalaa. Tuotantoa siirretään valvonnan ulottumattomiin Kiinaan ja suuret yhtiöt voivat silti käyttää eläimiä raaka-aineiden testaukseen lääke- ja kemianteollisuudessa.
Lammin mukaan ei ole saatavilla tietoa siitä, kuinka suuri osa on puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin. Suomessa määrät eivät kuitenkaan ole suuria. Animalian pitämä lista eläinkokeettomasta kosmetiikasta perustuu ulkopuoliseen auditointiin.
Animalian kampanjan esimerkit koe-eläinten käytöstä painottuvat sairauksiin, joita ei eläimillä esiinny. Lammin mukaan sairauksien tutkimus on kampanjassa yliedustettuina, kun verrataan todellisiin käyttötarkoituksiin.
– Epäilemättä on vielä eläinkokeita, joita ei voida korvata muilla menetelmin, kuten sellaisten sairauksien ja lääkkeiden tutkimista, joille ei ole vielä hoitomuotoa. Se ei silti tee eläinkokeita luotettavaksi, sanoo Lammi.
Tv-kasvo mukana kampanjassa
Animalian kampanjaan on osallistunut myös Hauskoista kotivideoista tuttu Sampo Marjomaa. Hän on lainannut äänensä kampanjan piirrosvideolle.
– Halusin käyttää positiotani hyvään, tiedon tarjoamiseen. Siitä, ettei tietoa ole saatavilla tai ettei haluta tietää, on seurannut historiassa paljon pahaa, perusteli Marjomaa osallistumistaan kampanjaan.
Hänen havaintojensa mukaan varsinkin lapsilla ja nuorilla on usein tunne, ettei mihinkään maailmassa voi vaikuttaa. Tähän Marjomaa haluaa muutosta. Toiseksi syyksi osallistumiselleen hän kertoi omat kokemuksensa ”koeihmisenä” olosta.
– Olen itse ollut vapaaehtoisesti mukana kolmessa kliinisessä tutkimuksessa, muun muassa kehittämässä miesten e-pilleriä. Se on kuitenkin ollut vapaaehtoista ja olen saanut siitä korvauksen.
lehti 