Ryhmä kunnallispoliitikkoja Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Ranskasta, Espanjasta ja Isosta-Britanniasta perustavat veroparatiisitalouden vastaisen yhteistyöverkoston. Suomesta aloitteentekijöinä ovat mukana Helsingin kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren (sdp) ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Johannes Hirvaskoski (kesk).
Veroparatiisitaloutta vastustavat luottamushenkilöt Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa vaativat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta julkisissa hankinnoissa. Heidän muodostamansa verkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen leviämistä kansainvälisen kokemuksenvaihdon kautta. Se myös nostaa ongelmia ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi julkiseen keskusteluun ja myötävaikuttaa poliittiseen suunnanmuutokseen.
Samanaikaisesti Isossa-Britanniassa lanseerataan Fair Tax Mark –tunnus pankeille ja yhtiöille, jotka haluavat osoittaa että ne maksavat veroja oikeudenmukaisesti.
Kunnat voivat halutessaan vaikuttaa
– Veroparatiiseja hyödyntävät yritykset toimivat Euroopan unionin kilpailulainsäädännön suojeluksessa. Kuntien toimintamahdollisuuksia on tästä syystä pidetty rajoitettuina. Haluamme puhkaista tämän myytin ja osoittaa, että on paljon mitä kunnat voivat jo nyt tehdä jos niin halutaan. Kuntien kansainvälinen yhteistyö on muodostumassa veroparatiiseja epäreilusti hyödyntävien, globaalisti toimivien suuryritysten merkittäväksi vastavoimaksi, toteaa Thomas Wallgren.
– Juuri kunnat ja maakunnat käytännössä järjestävät ja maksavat hyvinvointipalvelumme, jotka rahoitetaan verovaroilla. Siksi nimenomaan kuntatasolla täytyy kantaa huolta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja pyrkiä ehkäisemään sitä, jatkaa Johannes Hirvaskoski.
EU-maat menettävät vuosittain veropaon takia noin 1 000 miljardia euroa, eli enemmän kuin kaikki EU-maat käyttävät terveysmenoihin. Tax Justice Network arvioi, että kaikkiin veroparatiiseihin on piilotettuna yhteensä 20 000–30 000 miljardia dollaria.
Maakohtaiset tilinpäätökset yksi keino
Verkoston mukaan kuntien toimintamahdollisuudet ovat lainsäädännön asettamista rajoituksista huolimatta merkittäviä. Kunnat voivat palauttaa kilpailutettua palvelutuotantoa omaan tuotantoon, kuten Helsingissä perinnän osalta päätettiin tehdä toukokuussa 2013 kansainvälistä huomiota saaneessa valtuustopäätöksessä.
Kunnat voivat myös vaatia maakohtaisia tilinpäätöksiä, joista käy ilmi veronmaksu kaikissa niissä maissa, joissa yritys on toiminut. Ranskassa eräät alueet ovat pankkien suhteen toimineet näin vuodesta 2010 lähtien. Kuntien muita välineitä veroparatiisitalouden torjumiseksi ovat muun muassa eettiset koodit, tarjouskilpailujen osallistumisehtojen kehittäminen, julkisten tietokantojen kehittäminen yritysten veronmaksusta (”name-and-shame”), henkilöstökoulutus sekä poliittiset aloitteet.
lehti 