Tilaajavastuun uudistamiselle on pantu suuri paino hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Viime viikolla valmistunut tilaajavastuulain kehittämistä koskevan TIVA-työryhmän mietintö ei näitä odotuksia täytä.
Ainoastaan Elinkeinoelämän keskusliitto on tyytyväinen kolmikantatyöryhmän tuloksiin ja pitää niitä riittävinä. Arvostelijoiden kuoroon kuuluvat työsuojeluviranomaiset, palkansaajakeskusjärjestöt ja rakennusteollisuuden kaikki osapuolet.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen edustaja jätti mietintöön eriävän mielipiteen ja totesi, etteivät työryhmän esitykset tehosta harmaan talouden torjuntaa.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava allekirjoittivat mietinnön, mutta liittivät siihen kriittisen lausuman. Ne haluavat tilaajavastuulain kehittämistä edelleen siitä, mihin työryhmä jäi.
Kitkerimmät kommentit tulevat rakennusalalta. Rakennusteollisuus RT ilmoitti olevansa tyrmistynyt ja pitää työryhmän esityksiä takapakkina talousrikollisuuden torjunnassa.
RT:n kantoja myötäilevät myös työntekijäjärjestö Rakennusliitto ja rakennuttajia edustava RAKLI.
– Huonoin esitetty muutos poistaa tilaajalta velvollisuuden valvoa sopimussuhteen aikana ulkomaisen työvoiman todistuksia sosiaaliturvasta, sanoo työmarkkinajohtaja Tapio Kari RT:stä.
Lain kiertäminen helpoksi?
Karin mukaan muutos tekisi harmaata taloutta harjoittavalle yritykselle asiat äärimmäisen helpoksi.
– Käytännössä ulkomainen yritys näyttäisi työntekijöiden todistukset tilaajalle ennen työn aloittamista. Kahden päivän kuluttua yritys voisi vaihtaa kaikki työntekijät, eikä todistuksista tarvitsisi enää välittää.
Lähetetyn työntekijän kuulumista sosiaaliturvan piiriin edellytetään jatkossakin, mutta sitä valvoisivat vain kymmenkunta aluehallintoviraston virkamiestä koko Suomessa.
– Kiinnijäämisriski lähenisi nollaa ja vaikka sakkokin tulisi, se ei olisi perintäkelpoinen ulkomailla, Kari totesi.
Hän arvioi harmaan talouden yrittäjän säästävät neljänneksen henkilöstökuluistaan.
– Lakeja noudattava suomalaisyritys ei voisi pärjätä tarjouskilpailussa tällaiselle yritykselle.
Verovelkaakin saa olla
Nykyisen tilaajavastuulain mukaan tilaajayritys ei voi tehdä sopimusta sellaisen yrityksen kanssa, jolla on verovelkaa, mutta ei verohallituksen kanssa tehtyä suunnitelmaa sen maksamisesta.
Työryhmä esittää lakiin muutosta, jonka mukaan suunnitelmaa verovelan maksamisesta ei enää tarvita.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää ”vähintäänkin erikoisena” työryhmän esitystä maksusuunnitelmaedellytyksen poistamista laista.
Hallinnollinen taakka kevenisi
TIVA-työryhmän selvitti tilaajavastuulain muutostarpeita. Niihin kuului myös työnantajien hallinnollisen taakan keventäminen tilaajavastuuseen liittyvien selvitysten osalta.
Työryhmä korottaisi hieman lain velvoitteiden laiminlyönnistä seuraavia maksuja.
Esityksen mukaan laiminlyöntimaksu olisi vähintään 2 000 euroa ja enintään 20 000 euroa. Nyt laiminlyöntimaksu on 1 700 eurosta 17 000 euroon.
Työryhmä esittää vakavista ja toistuvista laiminlyönneistä koituvan korotetun laiminlyöntimaksun suuruudeksi 20 000 – 65 000 euroa. Nyt se on 16 000 – 50 000.
Työryhmä haluaa laajentaa tilaajan selvitysvelvollisuutta koskemaan työterveyshuollon järjestämistä.
Suomeen tilapäisesti tulleiden lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturva ja eläkevakuutukset on jatkossa selvitettävä ennen työn aloittamista. Lisäksi edellytetään tietojen antamista myös sopimuskauden kuluessa työnsä aloittavien työtekijöiden osalta.
Velvoitetta verovelkaselvityksestä helpotetaan niin, että työn tilaaja selvittää asian julkisesta verovelkarekisteristä. Verohallinnon kanssa tehtävää verovelan maksusuunnitelmaa tarvittaisiin vain poikkeustapauksissa.
Työryhmä esitys lähtee lausuntokierrokselle ja hallituksen on määrä antaa lakiesitys tilaajavastuulain muuttamisesta eduskunnalle ensi syksyn istuntokaudella. Voimaan lain on tarkoitus astua 1.1.2015.
lehti 