Noin puolitoista kuukautta on kulunut vallankeikauksesta, jossa presidentti Viktor Janukovytš syrjäytettiin ja savustettiin maanpakoon Venäjälle.
Pian tämän jälkeen parlamentti, Verhovna Rada nimitti oppositiopuolueiden äänin virkaa tekeväksi presidentiksi puhemies Oleksandr Turtšynovin.
Uusi valtionpäämies on tarkoitus valita ennenaikaisissa presidentinvaaleissa toukokuun 25. päivänä, samana sunnuntaina, jolloin EU-kansalaiset äänestävät europarlamenttivaaleissa.
Jos odotti Ukrainan politiikan puhdistuvan, joutuu pettymään pahasti.
Jos joku odotti Ukrainan politiikan nyt puhdistuvan väkivaltaisen kumouksen ja verenvuodatuksen jälkeen, hän joutuu pettymään pahasti. Varsinaisista uusista kasvoista on vaikea puhua.
Kirjava joukko
Toistaiseksi mielipidemittauksia on johtanut kansanedustaja-miljardööri Petro Porošenko, jonka taakse on ryhmittynyt joukko Janukovytšin vastaisen mielenosoitusliikkeen keskeisiä voimia. Toisella sijalla gallupeissa on edellisten presidentinvaalien kakkonen, monissa liemissä keitetty ex-pääministeri Julija Tymošenko.
Heti Timošenkon takana kärkkyy toinen suurliikemies Sergei Tihipko, joka on hänkin ollut aiemmin presidenttiehdokkaana. Tihipko on Janukovytšia tukeneen Alueiden puolueen kansanedustaja, mutta lähtee vaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana.
Alueiden puolueen virallinen ehdokas on itäukrainalaisen Harkovin alueen entinen kuvernööri Mihailo Dobkin, joka Ukrainan vallanvaihdoksen aikana oli kiivas Janukovytšin tukija. Dobkinilla ei mielipidemittausten valossa ole suuria mahdollisuuksia nousta lähellekään presidentin tehtäviä.
Useissa vaaleissa ehdolla on ollut myös Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenko, jonka kannatus on korkeimmillaan ollut kahdeksan prosentin luokkaa. Simonenko on saanut myös henkilökohtaisesti kokea uuden järjestyksen varjopuolet, kun tuntemattomat miehet polttivat hänen kotinsa.
Tuoreet yrittäjät Ukrainan presidentinvaaleissa tulevat maan uusien vallanpitäjien ja heidän kannattajiensa pimeimmästä laidasta. Ehdokkaaksi on asettunut äärioikeistolaisen hallituspuolue Svobodan puheenjohtaja Oleg Tjahnibok, joka tunnetaan kiihkeän juutalais- ja venäläisvastaisista kannanotoistaan.
Svobodan kaksi kansanedustajaa kävi tukijoineen hiljattain pieksemässä Ukrainan yleisradioyhtiön pääjohtajan pakottaen tämän allekirjoittamaan eroanomuksensa.
Vielä kovempaa linjaa edustaa puolisotilaallisen Oikea sektori -ääriryhmän johtaja Dmitri Jaroš. Juuri Oikea sektori oli keskeinen organisaattori oppositiopuolen väkivallassa. Ryhmän aktiivit ovat myös kantaneet Alueiden puolueen ja kommunistien edustajia ulos valtuustoista eri puolilla maata.
Suklaasydän, tinakuoret
Mikäli Porošenko nousee Ukrainan uudeksi presidentiksi, mukana on vahvaa ironiaa.
Suurliikemies on ollut mestari erilaisissa takinkäännöksissä. Vuonna 2004 hän seisoi Tymošenkon taustalla Maidanin aukion lavalla oranssi huivi kaulassaan. Sittemmin hän pääsi Janukovytšin kanssa niin läheisiin väleihin, että tämä nosti Porošenkon talousministeriksi pääministeri Nikolai Azarovin hallitukseen.
Ukrainalaisen talouslehti Fokusin mukaan Porošenkon omaisuus on hiukan vajaat miljardi euroa. Hän on luonut jättiomaisuutensa elintarvike- ja autoteollisuudessa. Porošenkon konditoriokonserni Rošen on maailman 18. suurin makeisten valmistaja, joka tunnetaan erityisesti suklaatuotteistaan.
Suklaakeisarin toinen bisnes on autojen valmistus. Hänen Bogdan Group -yhtiönsä kokoaa Ukrainassa muun muassa Ladan, Hyundain ja Isuzun autoja.
Vaaleissa Porošenkon tärkein tukija on ex-nyrkkeilijämestari Vitali Klytško, jota aiemmin veikattiin itseään vahvaksi presidenttiehdokkaaksi. Klytško on laskelmoinut, että hänellä on paremmat mahdollisuudet nousta Kiovan pormestariksi. Taktisista syistä hänen Udar-puolueensa jäi myös pois Ukrainan uudesta hallituksesta.
Kaasuprinsessa
Myös toinen pääehdokas Julija Tymošenko on poliittisen selviytymisen mestari. Kun Tymošenko tuomittiin vankilaan, hän sairastui pahasti. Tyrmästä päästyään hän kuitenkin parani nopeasti.
Ukrainan politiikan erikoisuuksiin kuuluu, että voimakkaan venäläisvastainen, mutta venäjänkielinen Tymošenko sai seitsemän vuoden vankeustuomionsa vehkeilystä Venäjän kanssa. Hänen sanottiin pääministerinä solmineen maalleen epäedullisia kaasusopimuksia suuren itänaapurin kanssa.
Mittavan omaisuutensa Tymošenko on luonut juuri kaasun parissa. Hän omisti 1990-luvun lopulla EESU-nimisen yhtiön, jolla oli monopoli Venäjältä Ukrainaan tuodun kaasun myynnissä.
Vuonna 1999 Tymošenko nimitettiin energia-asioista vastaavaksi varapääministeriksi pääministeri Viktor Juštšenkon hallitukseen. Edellinen pääministeri Pavlo Lazarenko pidätettiin samana vuonna Yhdysvalloissa, jossa hän istuu nyt pitkää vankilatuomiota rahanpesusta ja kiristyksestä.
Tymošenko oli Lazarenkon läheisin bisneskumppani EESU:ssa ja toimi myös tämän johtaman Gromada-puolueen varapuheenjohtajana.
Miliisin vanha tuttu
Muuten Tymošenko on niin sanotusti miliisin vanha tuttu. Hän istui runsaan kuukauden tutkintavankeudessa vuonna 2001 syytettynä kaasun salakuljetuksesta, sen myymisestä omaan laskuun sekä veronkierrosta. Vuonna 2002 syytteet kuitenkin hylättiin.
Tymošenko oli myös keskeinen arkkitehti erikoisessa järjestelyssä, jossa Ukrainan ja Venäjän välejä vuonna 2008 pahasti hiertänyt kaasun hintakriisi ratkaistiin. Maiden kaasuyhtiöiden välillä toimivaksi välittäjäksi otettiin RosUkrEnergo -niminen yhtiö, joka sai monopolin kaasun tuonnissa Ukrainaan.
Yhtiön tärkein omistaja on Dmitri Firtaš -niminen ukrainalainen miljardööri, joka omistaa Ukrainan keskeiset tv-kanavat. Niiden kautta hän tuki Janukovytšin vastaista kumousta. Nyt Firtaš puolestaan istuu Yhdysvaltojen pyynnöstä pidätettynä Itävallassa.
Ainakin ulkopuolelta katsottuna Ukrainan poliittinen elämä on mielenkiintoista seurattavaa.
lehti 