Hyvä hanke mutta vielä kesken.
Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu on lisännyt poliitikkojen ja tutkijoiden kiinnostusta nuoriin. Kiinnostus on kasvattanut määrärahoja ja lisännyt toimenpiteiden kirjoa nuorten työllistämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi.
Näitä hyviä puolia nähdään Nuorisotutkimusverkoston tiistaina julkistamassa pamfletissa Nuorisotakuun arki ja politiikka.
Nuorisotakuu astui voimaan 2013 alussa. Huolimatta varsin lyhyestä ajasta monella pamfletin 55 kirjoittajasta on jo varsin valmiit mielipiteet hankkeen onnistumisista ja virheistä.
Pamfletin toimituskuntaan kuuluva tutkijatohtori Anne-Mari Souto näkee nuorisotakuun rajautuvan ahtaasti koulutus- ja työpaikan haun ohjelmaksi.
Nuorten syrjäytymisen ongelmat ovat hänen mukaansa paljon laajempia pitäen sisällään mm. ilman peruskoulun päättötodistusta olevien ja asunnottomien nuorten kysymykset.
Samoilla kriittisillä linjoilla on myös kasvatustieteen maisteri Yrjö Laasanen. Nuorisotakuuta Laasanen pitää hyvänä askeleena, mutta jatkossa hän toivoon näkökulman laajentamista.
Nuorisotakuun katveeseen jää Laasasen mielestä ryhmiä, joita nuorisotakuun toimenpidevalikoima ei tunnista. Hänen mielestään pitäisi kehittää ”kehitystakuu” tai ”tulevaisuustuki” nuorille, jotka ratkovat tulevaisuuteen liittyviä ongelmia.
Opintotuki ja muut tarjolla olevat tukimuodot eivät välttämättä heitä koske ja niiden jälkeen tarjolle jää ainoastaan toimeentulotuki.
Jatkoa yhteiskuntatakuulle
Nuorisotakuutyöryhmän sihteeri ja TEM:n neuvotteleva virkamies Liisa Winqvist näkee nuorisotakuun jatkoksi vuonna 2005 käynnistyneelle nuorten yhteiskuntatakuulle. Se kehitti työvoimapalveluja ja auttoi etenkin nuoria, joiden työllistymisedellytykset olivat hyvät.
Nuorisotakuu on Winqvistin mukaan tuonut laajan valikoiman uusia toimenpiteitä nuorten auttamiseksi.
Tähän asti saadut kokemukset antavat Winqvistin mukaan aihetta olettaa tulosten paranevan, kun talous kääntyy kasvuun ja nuorisotakuu kunnolla käytäntöön.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön yksikön johtaja Georg Henrik Wrede arvioi, ettei yksi hallituskausi riitä nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän uskoo hankkeen jatkuvan, oli hallitus mikä hyvänsä, vaikka painotukset saattava muuttua.
Kansalaisjärjestöt mukaan
Allianssin pääsihteerin Olli Joensuun muistutti pamfletin julkistustilaisuudessa nuorisotakuun olleen toiminnassa vasta puolitoista vuotta ja monien toimien olevan vielä kesken.
Kansalaisjärjestöjä on Joensuun mukaan kuultu hankkeessa, mutta niiden rooli toteuttamisessa on jäänyt hänen mukaansa liian ohueksi.
– Kolmas sektori voisi tehdä asiassa paljon enemmän ja kysymys on resursseista. Kolmas sektori on kustannustehokas, mutta ei ilmainen, Joensuu huomautti.
Pamfletin kirjoittajat koottiin avoimella kutsulla 2013 keväällä. Mukana on tutkijoita, opettajia, kansalaistoimijoita, poliittisia vaikuttajia, virkamiehiä ja nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia.
Pamfletin toimituskunnan muodostivat Anu Gretchel, Kari Paakkunainen, Anne-Mari Souto ja Leena Suurpää.
Vuoden 2013 alusta voimaan astuneen nuorisotakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.
lehti 