Suomalaiset kotitaloudet hyötyvät yhteiskunnan tarjoamista hyvinvointipalveluista keskimäärin noin 7 400 euroa vuodessa. Käytettyjen palvelujen rahallinen arvo yli 20 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista, kertoo Tilastokeskus.
Monipuolisimmin palveluja käyttävät lapsiperheet, joille hyvinvointipalveluilla on suurin taloudellinen merkitys. Kahden huoltajan lapsiperheen käyttämien päivähoitopalvelujen, neuvolakäyntien ja peruskoulun myötä palvelujen rahallinen arvo on lähes 18 000 euroa ja yksinhuoltajaperheen 14 000 euroa vuodessa.
Välttämättömät ja keskeiset väestön hyvinvointiin vaikuttavat palvelut rahoitetaan Suomessa pitkälti verovaroista. Tällaisia palveluja ovat koulutus, terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut.
Eniten palveluja käyttävät lapsiperheet, joille koulutus ja päivähoitopalvelut ovat ajankohtaisia. Yksinhuoltajaperheille palvelujen rahallinen arvo on lähes 40 prosenttia kaikista kotitalouden kulutusmenoista. Toisin sanoen, jos hyvinvointipalvelut rahoitettaisiin kokonaan asiakasmaksuilla verovarojen sijaan, yksinhuoltajaperheen nettotulojen tulisi olla 40 prosenttia suuremmat, jotta nykyinen kulutustaso säilyisi.
Lapsettomille pariskunnille palveluilla on suhteellisesti vähäisin merkitys. Heille palvelujen käytöstä koitunut etu on keskimäärin noin 4 800 euroa, joka on 11 prosenttia kulutusmenoista.
Pienituloiset hyötyvät eniten
Julkisten hyvinvointipalvelujen taloudellinen merkitys on suurempi pienituloisille kuin suurituloisille. Suurituloisin tuloluokka käyttää palveluja noin 3 300 euron ja pienituloisin 4 800 euron arvosta kulutusyksikköä kohden.
Euromääräisesti ero on vajaa puolitoistakertainen, mutta suhteessa muuhun kulutukseen ero on moninkertainen. Pienituloisimmassa tuloluokassa palvelujen arvon osuus kulutusmenoista on 37 prosenttia, suurituloisimmassa tuloluokassa vastaava osuus on 8 prosenttia.
Pienituloisimmalle kymmenykselle ilmaisilla koulutuspalveluilla on taloudellisesti suurin merkitys, mutta terveyspalveluja he käyttävät vähemmän kuin muut tuloluokat. Ryhmästä yli neljännes on opiskelijoita.
Tiedot käyvät ilmi vuoden 2012 kulutustutkimuksen otokselle poimituista haastattelu- ja rekisteritiedoista. Laitoshoidossa asuvat henkilöt eivät kuulu kulutustutkimuksen kohdeväestöön, joten vanhusten laitoshoito ja vanhainkodit puuttuvat laskelmista.
Palvelujen arvo muodostuu julkisten palvelujen lisäksi yksityisen sektorin tuottamien palvelujen käytöstä maksetuista Kelan korvauksista mukaan lukien lääkekorvaukset. Mukaan ei lueta sosiaaliavustuksia tai muita vastaavia sosiaalisia tulonsiirtoja.
lehti 