Lähes 50 eri alojen tutkijaa on huolissaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppaneuvotteluiden (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP) vaikutuksista.
”Erityisesti olemme huolissamme sopimuksen mahdollisista vaikutuksista demokratiaan sekä työntekijöiden oikeuksiin, kuluttajasuojaan ja ympäristönsuojeluun. Näkemyksemme mukaan TTIP:n kautta siirretään Suomen eduskunnalle ja viranomaisille kuuluvaa julkista valtaa Suomen ulkopuolelle, pienelle kansainväliselle juristieliitille. Epäilemme myös, että TTIP:n taloudellisia hyötyjä Suomelle on yliarvioitu”, todetaan vetoomuksessa, jonka ovat allekirjoittaneet muun muassa sosiologian professori emeritus Risto Alapuro, dosentti Teppo Eskelinen, professori Martti Koskenniemi ja professori Heikki Patomäki.
Valtio maksumieheksi yrityksille
Tutkijoiden mukaan sopimukseen suunniteltu investointisuoja antaisi ulkomaisille sijoittajille oikeuden hakea valtioilta korvauksia, mikäli kansallista lainsäädäntöä muutetaan yritysten voittojen kannalta epäedulliseen suuntaan. Tämä tekisi esimerkiksi Suomen kaivoslakien päivittämisestä vaikeampaa. Jos lakimuutokset lisäisivät yhdysvaltalaisyritysten ympäristövastuita, voisi Suomen valtio joutua maksumieheksi.
Tutkijoiden mukaan käytännössä on jo nähty, että esimerkiksi terveydenhuoltoalan ja finanssialan ulkomaiset sijoittajat mielellään käyttävät välimiesmenettelyä, mikäli ne eivät ole tyytyväisiä toimintavaltionsa viranomaisen päätöksiin. He pitävät kaupallista välimiesmenettelyä täysin sopimattomana punnitsemaan niitä yhteiskunnallisia arvoja, joiden nojalla julkista valtaa käytetään. Maiden pitkälle kehittynyt tuomioistuinlaitos on täysin kykenevä käsittelemään ulkomaisista sijoituksista aiheutuvia riitoja.
Talouslupaus perustuu olettamuksille
TTIP-neuvotteluita on Suomessa perusteltu ennen muuta taloudellisilla hyödyillä. Tutkijoiden mielestä sopimuksen taloudellisen hyötyjen laskeminen uskottavasti on kuitenkin mahdotonta.
”Esimerkiksi sijoitussuojan merkityksestä investointien määrään ollaan tutkijoiden keskuudessa täysin erimielisiä. Parhaatkin tieteelliset mallit perustuvat lukuisille olettamuksille, jotka heijastavat puutteellisesti reaalimaailmaa. Kukaan ei uskottavasti voi väittää tietävänsä, miten monet tuhannet taloudelliset toimijat reagoisivat TTIP-sopimukseen ja toisiinsa.”
Vetoomuksen allekirjoittajien mielestä vähintään neuvottelumandaatti on avattava.
”Koska julkinen keskustelu on tuonut esiin uutta tietoa mandaatin määrittelyn jälkeen, on sen uudelleenmäärittely perusteltavissa. Ennen kaikkea on uudelleenmääriteltävä investointisuojaan sekä sääntelyyn liittyviä tavoitteita, mutta asianosaisia tulee kuulla laajalti muissakin neuvottelukysymyksissä, koska sopimuksen eduista ja haitoista ei ole todellista selvyyttä.”
uutiskirje 
