Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma harvalla eläkettä hakevalla
Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvat ovat saaneet lääkinnällistä hoitoa, mutta vain niukasti ammatillista kuntoutusta. Tämä käy ilmi Kansaneläkelaitoksen ja työeläkevakuuttajien Ilmarisen, Kevan ja Varman asiakirja-aineistoon perustuvasta tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden kuntoutushistoriaa.
Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksosen mukaan työntekijöiden saama kuntoutus painottuu viimeisiin työvuosiin ennen työkyvyttömyyseläkettä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin on kaksi kolmasosaa saanut fysioterapiaa, mielenterveysongelmiin noin puolet psykoterapiaa. Useimmille eläkkeenhakijoille oli tehty hoitosuunnitelma. Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmia oli tehty noin kolme kertaa enemmän kuin ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia.
Laaksosen mukaan ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia oli tehty noin 20 prosentille tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia eläkettä hakeneille. Vielä harvemmalle masennus- ja muista mielenterveysongelmista potevalle oli tehty kuntoutussuunnitelma.
Työhön halutaan palata
Tutkimuksen mukaan joka viides ilmoitti vielä työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan olevansa valmis jatkamaan työntekoa jollakin tavalla. Tästä ryhmästä suurin osa oli vähintään keskiasteen suorittaneita alle 45-vuotiaita naisia. Heidän myönteiseen asenteeseensa vaikutti myös työterveyshuollon aktiivinen toiminta.
– Vähintään 250 henkeä työllistävillä työpaikoilla työn jatkamista tuetaan aktiivisemmin kuin pienemmillä työpaikoilla, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Raija Gould toteaa.
Työhön paluuseen suhtautuivat negatiivisemmin he, jotka eivät kuuluneet työterveyshuollon piiriin tai joiden työterveyshuolto ei ole ollut aktiivinen.
Jotta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä voitaisiin vähentää, Gould toivoo työkyvyn heikkenemiseen tartuttavan etukäteen sairauksien hoidon sijaan. Myös jäljellä olevaa työkykyä voitaisiin ottaa käyttöön työtä ja ammattia koskevilla muutoksilla.
Sairauksien ennaltaehkäisy ja työn muutokset vaativat Gouldin mukaan työterveyshuollon ja työpaikan yhteistoimintaa. Työttömyydestä suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät tarvitsevat Eläketurvakeskuksen mukaan myös uusien mahdollisuuksien selvittämistä ja luomista.
Eläketurvakeskuksen mukaan vuosittain noin 20 000 keskimäärin 52-vuotiasta työntekijää siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Työuran pituudeksi jää näin ollen noin 25 vuotta.
lehti 