Lupajonossa jopa 10 000 työpaikkaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan lupajärjestelmissä makaa investointihankkeita 3,6 miljardin euron arvosta. Laskennallisesti summan arvioidaan merkitsevän 10 000 uutta työpaikkaa
Tiedot ilmenevät EK:n yrityskyselystä, johon osallistui runsaat 800 yritystä. Niistä joka neljännellä oli meneillään vaadittavia lupia odottavia hankkeita.
Kyselyn mukaan ympäristöluvat ja lupajärjestelmä toimivat heikosti.
– Valtion viranomaisten jopa vuoden kestävä lupakäsittely sekä mahdolliset valitukset voivat viivästyttää hanketta vuosia, EK:n yrittäjyysasiantuntija Jari Huovinen toteaa.
Lukuisia lupia ja niistä koituvia valituksia käsitellään EK:n mukaan päällekkäin ja peräkkäin. Lupien käsittelyaika voi viedä valituksineen noin kuusi vuotta. Ympäristölupamenettely saattaa kestää jopa 10 vuotta.
Suunnitteilla olevista hankkeista voivat valittaa haitankärsijät eli yksityiset henkilöt sekä kansalaisjärjestöt. Viranomaiset valittavat myös toistensa päätöksistä.
Turhia valituksia
Kun yritys aloittaa uutta hanketta, sen on otettava yhteys noin kymmeneen tahoon ja oltava tekemisissä arviolta 20 virkamiehen kanssa. Lupamenettely vie yrittäjien mielestä kohtuuttomasti aikaa varsinaiselta työnteolta.
EK ehdottaakin hajanaisen lupajärjestelmän sijaan yhden luukun käytäntöä, jossa yksi virkamies asioi yrityksen kanssa ja vie asiaa eteen päin eri viranomaisille.
Myös valitusmenettelyä halutaan yksinkertaistaa.
– Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä 70–80 prosenttia ympäristöasioiden valituksista ei muuttunut miksikään, ympäristöasioiden juristi Satu Räsänen EK:sta kertoo.
– Tästä voi päätellä, että osa valituksista tehdään turhaan.
Eri lupien käsittelyä yhdistämällä säästettäisiin aikaa. EK toivookin käsittelyn enimmäisaikaa lainsäädäntöön. Säästöjä saataisiin myös sähköisen asioinnin tehostamisella. Esimerkiksi kunnilla ja valtiolla voisi olla yhteensopiva sähköinen järjestelmä.
Sujuvat käytännöt kilpailuetuna
Suomi voisi EK:n mielestä ottaa mallia edistyneimmistä järjestelmistä. Räsänen mainitsee Hollannin, Iso-Britannian, Ruotsin ja Saksan maina, joissa lupajärjestelmä on sujuva.
– Lupajärjestelmä voidaan ajatella osaksi maan infrastruktuuria. Hyvin toimiva lupajärjestelmä voisi olla Suomelle kilpailuetu, johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala toteaa.
Huovinen toteaa ennakoitavuuden olevan yritykselle rahanarvoista.
– Pitkän lupamenettelyn aikana markkinatilanne voi muuttua, teknologia mennä eteenpäin tai yrittäjän voimat loppua byrokratian takia, Huovinen selventää.
Kyselyn mukaan Euroopan unionin laatimiin asetuksiin tulee liian tiuhaan tarkennuksia, jolloin yrittäjän on oltava jatkuvasti varpaillaan ja sopeuduttava muutoksiin.
uutiskirje 
