Lisää osallistujia kaivataan
Romanien taideprojekti on osa Vapaa liikkuvuus -verkoston ja Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiilan 9 Gatherings -hanketta, jossa kehitetään uusia toimintatapoja siirtolaisten oikeuksien parantamiseksi.
Vuoden 2015 maaliskuuhun kestävässä hankkeessa ulkomaalaiset ja kansalaiset organisoituvat yhdessä esimerkiksi kuvataide-, teatteri- ja kirjoitustyöpajoissa.
Syksyllä järjestetään kaupunkilaisille, siirtolaisryhmille ja siirtolaisten kanssa työskenteleville suunnattuja tilaisuuksia.
Hankkeen päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Sen pohjalta ilmestyy maaliskuussa 2015 julkaisu, jossa eri tilanteessa elävät siirtolaiset pääsevät ääneen.
Sekä käsityöprojekti että 9 Gatherings -hanke kaipaavat lisää osallistujia: taiteilijoita, muusikoita ja tavallisia kaupunkilaisia. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä hanketta koordinoivaan Johanna Raekallioon (jraeka@gmail.com).
Bulgariassa asiat ovat huonosti. Tuntuu, että tämän haluaa sanoa jokainen Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundon pihalla oleva romani.
– Elämä siellä on muuten hyvää, mutta työtä ei vain ole, Nikolai täsmentää tulkin välityksellä.
Nikolailla on talo ja neljä lasta, mutta asumisen kuukausikulut ovat Bulgariassa liian korkeat. Hän on ollut Venäjällä Komissa töissä tehtaalla ja tehnyt myös metsätöitä.
Bulgarialainen lääkäri suositteli Nikolaille pohjoismaista ilmastoa, joten hän meni neljäksi vuodeksi Ruotsiin. Vaimonsa kuoleman jälkeen Nikolai on matkannut Bulgarian ja Suomen välillä kahden vuoden ajan. Nyt hän on Helsingissä poikansa Ivailon kanssa.
Tänä kesänä Nikolai ja osa muista romaneista kokeilee uutta tapaa hankkia toimeentuloa: he valmistavat kierrätystavaroista koruja ja koristeita yhdessä taiteilijoiden kanssa. Tuotteita myydään tapahtumissa, myöhemmin mahdollisesti myös omassa kaupassa.
Ensimmäinen myyntipöytä pidettiin kesäkuussa Helsingin Priden puistojuhlassa, jonne koruja valmisti kahdeksan romania.
Mieluummin taidetta
kuin kerjäämistä
– Tietysti osallistuimme projektiin, koska meille kerrottiin, että siitä maksetaan. Mutta se oli myös aika hauska projekti. Kiinnostavinta oli tehdä napeista sormuksia, Nikolai sanoo.
Ivailo valmisti pleksistä koruja euroviisuvoittaja Conchita Wurstista. Oliko huvittavaa tehdä taidetta naiseksi pukeutuneesta miehestä?
– Ei ollut, Ivailo nauraa.
– Maailmassa on kaikenlaisia ihmisiä, myös meidän ryhmässä.
Asen kertoo maalanneensa muovisia hevosia sateenkaaren väreihin. Kaikki kolme sanovat haluavansa jatkaa taideprojektissa. He ovat valmiita myymään tuotteitaan itse kadulla, kunhan lupien kanssa ei tule ongelmia.
Muutenkin kuulostaa siltä, että kadulla elävillä ja pensaiden alla nukkuvilla ihmisillä on motivaatiota tehdä lähes mitä tahansa muuta työtä, jos vaihtoehtona on kerjääminen.
Taideprojektia vetävä taiteilija Elviira Davidow on samaa mieltä: vaihtoehdot kerjäämiselle luovat romaneille toivoa.
Kerjäläinen katsoo
vain alas
– Käsityöläisyys ei ole suomalaisillekaan mikään suuri toimeentulon muoto, joten ei me kuvitella, että me voidaan sillä pelastaa ketään. Mutta kun on kysymys ei-mistään, niin tämä on aina parempi, Davidow sanoo.
Projektissa mukana olevat taiteilijat käyttävät energiansa mieluummin siirtolaisten välittömään tukemiseen kuin romanien häätämiseen Suomesta.
– Suurin osa ihmisistä on kuitenkin täällä vain väliaikaisesti, hakemassa toimeentuloa perheelleen. Olisi hienoa saada heille ihmisarvoa ja koulutuspohjaa, jotain, mitä voi viedä takaisin kotiin.
Koska romaneja on syrjitty niin pitkään, työskentely heidän kanssaan pitää aloittaa luottamuksen rakentamisesta, Davidow kertoo.
Kun ihmiset kerjäävät, he ajattelevat koko ajan, että heidän pitää katsoa surullisena syvyyksiin. Taideprojektit ovat mahdollisuus siihen, että romanit saavat toimeentulon lisäksi tavata ihmisiä tasavertaisemmin, samalla korkeudella.
Suuria muutoksia romanien tilanteessa ei ole Davidowin mukaan tapahtunut, vaikka julkinen keskustelu laantuikin, kun poliisi totesi, että kerjäläisten kohdalla ei ole näyttöä ihmiskaupasta tai muusta järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Tänä kesänä kaupunki on edelleen yhdessä poliisin kanssa purkanut romanileirejä Helsingissä.
Katumuusikoita,
naamareita, patsaita
Seuraavaksi taideprojektin työntekijät aikovat kartoittaa romanien tarpeita ja kykyjä. Moni romani työskentelee jo taiteen parissa katumuusikoina, naamariesiintyjinä tai elävinä patsaina. Tarkoituksena on tukea heitä tarjoamalla mahdollisuus toimia esimerkiksi teatteriohjaajien ja puvustajien kanssa.
Davidow kertoo tavanneensa myös paljon romaneja, jotka ovat hyviä kuparin ja metallin työstämisessä. Siirtolaisilla on kykyjä ja kokemusta, mutta he eivät pääse hyödyntämään niitä kunnolla ilman tukea, välineitä ja lisäkoulutusta.
Jatkossa Davidow toivoo löytävänsä Suomesta erityisesti haitaristeja, jotka voisivat vaihtaa taitojaan romanisoittajien kanssa.
– Suomalaiset haitaristit voisivat opettaa romaneja soittamaan Tapio Rautavaaraa ja Olavi Virtaa. Romanit voisivat opettaa vaihtokauppana romanimusiikkia. Myöhemmin romanit voisivat esiintyä vaikkapa vanhainkodeissa, Davidow haaveilee.
Lisää osallistujia kaivataan
Romanien taideprojekti on osa Vapaa liikkuvuus -verkoston ja Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiilan 9 Gatherings -hanketta, jossa kehitetään uusia toimintatapoja siirtolaisten oikeuksien parantamiseksi.
Vuoden 2015 maaliskuuhun kestävässä hankkeessa ulkomaalaiset ja kansalaiset organisoituvat yhdessä esimerkiksi kuvataide-, teatteri- ja kirjoitustyöpajoissa.
Syksyllä järjestetään kaupunkilaisille, siirtolaisryhmille ja siirtolaisten kanssa työskenteleville suunnattuja tilaisuuksia.
Hankkeen päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Sen pohjalta ilmestyy maaliskuussa 2015 julkaisu, jossa eri tilanteessa elävät siirtolaiset pääsevät ääneen.
Sekä käsityöprojekti että 9 Gatherings -hanke kaipaavat lisää osallistujia: taiteilijoita, muusikoita ja tavallisia kaupunkilaisia. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä hanketta koordinoivaan Johanna Raekallioon (jraeka@gmail.com).
lehti 