Suomi tuo aseita Israelista merkittäviä määriä. Asevienti sinne Suomesta on nykyään aika vähäistä.
Tänä vuonna Suomi ostaa Israelista naamioverkkoja ja maastouttamisjärjestelmiä. Toinen tämänvuotinen hankinta liittyy Suomen puolustusvoimien viestintäverkon kehittämiseen.
Maastouttamismateriaalikaupan arvo on noin 7,5 miljoonaa euroa. Kaupan arvo saattaa kuitenkin nousta jopa 35 miljoonaan euroon, koska sopimus sisältää mahdollisuuden jatkohankintoihin, arvio tutkija Johannes Lehtinen SaferGlobe-tutkimusverkostosta.
Aseyhteistyö
vanhaa perua
Suomen ja Israelin välinen asekauppayhteistyö on vanhaa perua. Se alkoi heti toisen maailmansodan jälkeen. Asevienti Suomesta Israeliin ja suomalaisten kranaatinheitinten yhteistuotanto Israelissa pääsivät jo 1950-luvulla täyteen vauhtiin.
Viimeisin huipputeknologiaa sisältävä asevientilupa vuodelta 2013 Suomesta Israeliin myönnettiin hyperspektriselle mittauslaitteelle esittelytarkoitukseen. Viimeisin kaupallisesti merkittävä asevienti Israeliin viime vuosilta sisälsi teleskooppimastoja noin 48 000 euron arvosta.
Nykyään asekaupan suunta on vaihtunut asetuotannon huippumaasta Israelista Suomen suuntaan. Suomi on tänä vuonna tuonut Israelista aseita kymmenillä miljoonilla euroilla.
Viestintäverkkoa kehitetään
israelilaisella tekniikalla
Lehtinen kertoo, että puolustusvoimien viestintäverkon kehittäminen asetuonnin avulla samalta israelilaiselta yritykseltä on jatkunut yli kymmenen vuotta. Se alkoi vuonna 2001.
– Nyt puolustusvoimat osti tältä israelilaiselta ECI Telecomilta laitteistoa ja ylläpitopalveluita osaksi kehittämäänsä viestintäverkkoa noin 16 miljoonan euron arvosta.
– Hieman vanhempi hankinta vuodelta 2012 on miehittämättömien Orbiter 2 tiedustelulennokkien ostaminen israelilaiselta Aeronautics Ltd:ltä. Kauppahinta on arviolta 23,6 miljoonaa euroa.
Lehtisen mukaan näiden lennokkien toimituksessa on ollut jostain syystä merkittäviä viivästyksiä.
Yhteistä
tuotekehittelyä
Suomalaisella ja israelilaisella aseteollisuudella on yhteisiä tuotekehittelyhankkeita. Tykkien ja käsiaseiden yhteiskehittely on muuttunut huipputekniikan kehittelyksi.
Merkittävä suomalainen asetekniikan huippuosaaja Patria, esimerkiksi, sai Lehtisen mukaan vuonna 2013 vientiluvan miehittämättömän tykkitornin palauttamiseksi Israeliin. Materiaalin siirtely on osa tuotekehittelyä.
– Patria ja israelilainen Elbit Systems ovat tehneet tuotekehitysyhteistyötä Patrian valmistamien panssariajoneuvojen aseistamisessa. Lisäksi Patrialla on ollut kehitysprojekteja israelilaisen Plasan Sasa Ltd:n kanssa, liittyen panssariajoneuvojen suojajärjestelmiin.
Politiikka sekoittanut vain
vähän aseyhteistyötä
Politiikka on sekoittanut Suomen ja Israelin välistä asekauppayhteistyötä vuosikymmenten aikana vain vähän, vaikka Israel on ollut useaan otteeseen aseellisissa selkkauksissa lähinaapureittensa kanssa. Suomestahan ei pitäisi viedä aseita sotaa käyviin maihin.
Lehtinen sanoo, että Suomi on suhteessaan Israeliin noudattanut linjaa, jossa kaupalliset intressit ja puolustusteknologian kehitys ajavat ohi rauhanrakentamisesta ja ihmisoikeuksista.
– Virallisesti Suomen valtio tosin on sitoutunut viimeksi mainittuihin tavoitteisiin, mutta sen käytännön toiminta ei näytä vastaavan näitä pyrkimyksiä.
Kansalaisjärjestöt vastustavat
aseostoja Israelista
Lehtinen peräänkuuluttaa avointa poliittista keskustelua Suomen ja Israelin käymästä asekaupasta.
Eräät rauhan- ja kansalaisjärjestöt vastustavat aktiivisesti asekauppaa Israelin kanssa.
Muun muassa puoluepoliittisesti sitoutumaton Israelin siirtokuntapolitiikkkaa ja palestiinalaisten talojen tuhoamista vastustava kansalaisjärjestö ICAHD Finland on julkaissut asiasta vetoomuksen. Siinä Suomen johtavat tieteen, taiteen ja politiikan vaikuttajat vaativat Suomen ja Israelin välisen asekaupan välitöntä lakkauttamista.
ICAHD:n vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muiden muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja, kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, elokuvaohjaaja akateemikko Aki Kaurismäki, yli 40 professoria, kansanedustajia, europarlamentaarikkoja, Finlandia-palkinnon voittajia ja tutkijoita.
lehti 