Näillä vinkeillä ehkäistään kiusaamista – tavoitteena nollatoleranssi

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kenenkään ei tulisi joutua kiusatuksi työssä. Kuitenkin yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan.

Sopuisa työyhteisö -hankkeessa on koottu Työterveyslaitoksen verkkosivuille helposti omaksuttava tieto- ja vinkkipaketti työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi. Työpaikoille tarvitaan kiusaamisen nollatoleranssi, organisaatiokulttuuri, jossa kiusaamisen hyväksymättömyys ja suvaitsemattomuus on yhteinen arvo.

Johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta toteaa, että kiusaaminen on mitätöivää, alistavaa, loukkaavaa kohtelua, joka ajaa kohteeksi joutuneen puolustuskyvyttömään tilanteeseen.

– Kiusaaminen heikentää kiusatun mahdollisuuksia tehdä työtään ja olla vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Kiusaamisen muodot vaihtelevat mitätöivistä eleistä ja ilmeistä sanallisiin uhkauksiin.

Kiusaamiseen puututtava

Kiusaamisen nollatoleranssi tarkoittaa, että

– johto viestittää, että minkäänlaista häirintää tai kiusaamista ei hyväksytä

– koko organisaatiossa panostetaan kiusaamisen ehkäisyyn

– jokainen, joka havaitsee kiusaamista, puuttuu siihen heti

– kiusaamista kokeva nostaa asian puheeksi. Häntä rohkaistaan ja tuetaan siinä.

– työnantajan tietoon tulleet tilanteet selvitetään viipymättä ja asianmukaisesti.

Yhteistyötä ja aktiivisuutta

Nettisivustolla korostetaan, että kiusaamiseen puuttumisessa ja ristiriitojen selvittämisessä tarvitaan koko työyhteisön aktiivisuutta ja yhteistyötä.

Vastuu kiusaamiskokemuksen selvittämisestä on kuitenkin aina työnantajalla.

Sivustolla kerrotaan, mistä työpaikkakiusaamisessa on kyse, miksi sitä ilmenee ja mitä seuraamuksia siitä on yksilöille ja organisaatiolle. Sivustolta löytyy ohjeet siitä, mitä itse kunkin tulee tehdä, kun työpaikalla ilmenee kiusaamista, mistä saa apua ja tukea ja miten saavutetaan kiusaamisen nollatoleranssi eli sopuisa työyhteisö.

Sivusto toteutuksessa ovat olleet mukana SAK, STTK, Tehy, Ammattiliitto Pro, JHL, Akava, Valtion työmarkkinalaitos, Kuntatyönantajat, Kirkon työmarkkinalaitos, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Työturvallisuuskeskus ja TJS opintokeskus. Hanketta rahoitti Työhyvinvointifoorumi.