Merkittäviä parannuksia uhripalveluihin ei tehdä ja turvakotipaikkojen määrä saattaa ensi vuonna jopa vähentyä, toteavat järjestöt yhteisessä kannanotossaan.
– Hallituksen esitys ei täytä Istanbulin sopimuksen velvoitteita. Tämä historiallinen sopimus tarjosi loistavan tilaisuuden pistää naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien palvelut kuntoon, mutta tähän ei hallitukselta löytynyt poliittista tahtoa, sanoo Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tiina Oikarinen.
Suomi on alusta asti ollut aktiivinen Istanbulin sopimuksena tunnetun Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen neuvotteluissa ja allekirjoittanut sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa vuonna 2011.
Sopimus astui kansainvälisesti voimaan 1. elokuuta ja sen on ratifioinut 14 maata. Istanbulin sopimus on ensimmäinen nimenomaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sääntelevä Euroopassa sovellettava kansainvälinen ihmisoikeussopimus.
Rahoitusta ei ole tulossa
Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on oltava esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa.
Suomen tulee myös avata 24 tuntia vuorokaudessa auki oleva auttava puhelin ja lisätä radikaalisti seksuaalisen väkivallan uhrien palveluita sekä turvakotipaikkoja, joita on molempia Suomessa vain murto-osa kansainvälisistä suosituksista.
Suomen tulee lisäksi perustaa väkivallan vastaista työtä koordinoiva ja kehittävä toimielin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on esittänyt varsin maltillisessa arviossaan, että Istanbulin sopimuksen velvoitteiden täyttäminen maksaisi Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Hallituksen esityksessä sopimuksen ratifioinnille ei kuitenkaan esitetä erillistä rahoitusta, vaan toimenpiteet aiotaan toteuttaa valtiontalouden kehyksen puitteissa
Hallitus ei esitä perustettavaksi matalan kynnyksen tukikeskuksia. 24h auttavan puhelimen sekä raiskauskriisikeskusten järjestämistä puolestaan luvataan selvittää, mutta konkreettiset suunnitelmat puuttuvat
Hallituksen esityksessä ei myöskään esitetä selkeää aikataulua tai rahoitusta sopimuksen velvoittaman erillisen koordinaatioelimen perustamisesta – eli väkivallan vastainen työ ei saa vakinaista asemaa, eikä sen kehittämistä mahdollisteta.
Uskottava suunnitelma puuttuu
Järjestöt pitävät myönteisenä, että turvakotien rahoitus siirretään kunnilta valtiolle. Turvakotipaikkojen määrä ei kuitenkaan kasva, vaan saattaa ensi vuonna jopa vähentyä.
– On hienoa, että turvakotien rahoitus vakaannutetaan ja valtio alkaa kantaa vastuuta. Määräraha ei kuitenkaan kata edes nykyisten turvakotien toimintaa, eikä tavoite turvakotipaikkojen määrän kasvusta voi siis toteutua, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo.
Valtio korvaa turvakotipalveluista jatkossa vain akuutin laitoshoidon. Avohuolto jää kuntien vastuulle. Koska turvakotien pitää mitoittaa toimintansa ennakolta annettuun määrärahaan, on pelkona, että ne joutuvat taloudellisen paineen alla kotiuttamaan väkivallan uhreja liian aikaisin avopalveluiden piirin.
– Rahoitusvastuun selkeyttäminen on hyvä asia. On kuitenkin vastuutonta toteuttaa uudistus niin, että väkivallan uhrien oikeus apuun ja suojeluun vaarantuu kuntien ja valtion välisen kädenväännön takia, toteaa Oikarinen.
Järjestöt vaativat hallitusta esittämään uskottavan toiminta- ja rahoitussuunnitelman Istanbulin sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi, jotta sopimus voidaan ratifioida.
Kannanoton allekirjoittivat Amnesty Internationalin Suomen osasto, Ensi- ja turvakotien liitto, Monika-Naiset Liitto ry, Naisten Linja, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Naisasialiitto Unioni.
lehti 