KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Miten pääsee suomalaiseksi?

Eilina Gusatinsky
21.9.2014 12.50
Fediverse-instanssi:

Askel eteenpäin – sitten perutetaan pari askelta taakse. Tällä tavalla ei kovin pitkälle päästä, eihän?

Mutta näin se menee.

Muistan hyvin ajan, jolloin muutin Suomeen pysyvästi. Se oli ennen 1990-luvun lamaa, tähänastisten elinvuosieni puolivälissä. Ennen sitä vietin kesälomat suomalaisten sukulaisten luona, joten sopeutuminen täällä ei ollut yhtä vaikeaa kuin monilla maahanmuuttajilla. Sillä erolla, että siirtolaiset tietävät hyvin kuinka muukalaiset otetaan vastaan missä tahansa maailmalla ja miten he osaavat varautua siihen. Minä taas oletin, että tavallaan olen osa suomalaista yhteiskuntaa – äitini ja juurieni kautta.

Mitkä ovat ne puolustettavat arvot, jotka aina mainitaan, kun puhutaan kasvavasta maahanmuutosta?

Tunne vahvistui kahden Amerikassa vietetyn vuoden aikana. Ulkomailla suomalaisuus on niin harvinainen asia, että sitä osaavat arvostaa ja tukea kaikki (vähemmänkin) suomalaiset. Näin se on edelleen, jos uskoo täältä Brysseliin, Kiinaan tai Amerikkaan paenneita kavereitani.

Ihme kyllä, puutteellinen suomi, ”väärä” nimi, toisenlainen ajattelutapa tai poikkeava näkökulma maailman menoon eivät häiritse suomalaisia, jotka asuvat Suomen rajojen ulkopuolella. Päinvastoin, se kiinnostaa, herättää kysymyksiä ja antaa mahdollisuuden päästä mielenkiintoiseen keskusteluun. Se että toinen saattaa olla eri mieltä, ei johda leimaamiseen tai puhumattomuuteen.

Tietysti voi olla, että erehdyn mutta monet ovat kertoneet samantapaisista kokemuksista. Miksi Suomessa sitten on – sanoisinko – jotenkin erilaista?

Syyskuun alussa kävin kansainvälisessä kulttuurikeskuksessa Caisassa HUPS!-klubilla. Suomen saksalainen ja venäläinen laittoivat maailman asiat järjestykseen. Puhuivat ajankohtaisista asioista – hauskasti mutta vakavasti. Siinä tuli esiin myös kysymys, miksi valtavirrasta poikkeava mielipide heti luokitellaan epäsopivaksi, vaaralliseksi tai jopa uhkaksi? Se vie pohjan avoimelta keskustelulta kaikista aiheista, jotka tuntuvat vaikeilta. Tai sanotaan niistä ”joko-tai” -asioista. Kohta kahdenkymmenenviiden Suomessa vietetyn vuoteni aikana näitä musta-valkoisia aiheita on koko ajan tullut vaan enemmän.

Toisaalta kasvaa tarve käsitellä sellaisia kysymyksiä kuten sananvapaus, vihapuheet, tuloerot, eutanasia tai maahanmuutto – kriittisesti ja ottamalla mukaan myös niitä, joita asia koskee.

Mitkä ovat ne puolustettavat arvot, jotka aina mainitaan, kun puhutaan kasvavasta maahanmuutosta? En kyseenalaista niiden olemassa oloa, pyydän vain nimeään ne ja selittämään ymmärrettävästi niiden lähtökohdat ja kuinka ne ovat kehittyneet ajan myöten. Tänne muuttaneidenhan on kasvatettava lapsensa sopimaan tähän yhteiskuntaan. Se, kuinka se onnistuu, ei riipu ainoastaan siirtolaisista, jos heille (meille) ei anneta selkeitä ohjeita, mitkä ovat kantasuomalaisten odotukset. Lapsena kukin meistä muistaa, miten hämmentävältä tuntuu, jos vanhemmat eivät jaksa (osaa) olla johdonmukaisia. Jos yhtenä päivänä vaativat yhtä, myöhemmin toista.

Ensiksi halutaan tukea maahanmuuttajien identiteettiä, mutta sen mitä se on, määrittelevät viranomaiset ja pitävät huolta, ettei kukaan maahanmuuttajista tule toteuttamaan tukemista itse. Kotouttamisohjelmiakin laativat ”asiantuntijat” – niiden keskuudesta vahingossakaan ei löydy niitä, jotka ovat käyneet itse koko prosessin läpi.

Apua ja kokemusta haetaan myös ulkomailta. Mutta kaikki riippuu siitä, meneekö tällainen ekspertti hakemaan sieltä hyviä käytäntöjä vai jotain aivan muuta.

Esimerkiksi yksi johtavassa asemassa oleva kotouttamisosaaja kertoi yhdessä kokouksessa omasta tutustumismatkastaan Tanskaan. Hänen mukaansa siellä vähemmistöjen identiteettiä tuetaan vain ja ainoastaan tanskan kielellä eikä maahanmuuttajien integroitumisessa muita kieliä sallita.

En ihan voinut uskoa siihen. Lähdin tutkimaan tanskalaisten kotouttamispolitiikkaa. En päässyt vielä kovin pitkälle, mutta siellä on mielenkiintoinen kuntien palkitsemisjärjestelmä. Jos maahanmuuttaja – jonka kotoutumisesta vastaa kunta, mutta rahoittaa valtio – kolmen vuoden aikana suorittaa ensimmäisellä kerralla kielitestin, valtio myöntää bonuksen. Samalla tavalla palkitaan työpaikan saantia – nimenomaan kunta saa ylimääräiset tulot onnistuneesta integroitumisesta.

Minusta se on mielenkiintoinen tapa kannustaa kuntia ja aktivoi siirtolaisia auttamalla heitä nopeasti löytämään paikkaansa uudessa maassa. Ja – kyllä – tanskan kielen opetus on pääasemassa kotoutumisprosessissa, mutta tutustuminen Tanskan ”pelisääntöihin” tapahtuu tanskan ja englannin ohella vielä 14:lla kielellä.

Maahanmuuttajana näkee eri tavalla. Samoin siirtolaisena lähtee hakemaan uutta tietoa oman kokemuksen perusteella. Se ei tee heistä parempia tai uskottavampia – heillä on vain toisenlaiset lähtökohdat ja mahdollisuus peilata omia kokemuksiaan, tietojaan ja taitojaan ehdotettuihin ratkaisuihin.

Vielä yksi asia erottaa maahanmuuttajia kantaväestöstä: omien lasten tulevaisuusnäkymät Suomessa. Se pistää etsimään toimivia eikä näennäisiä ratkaisuja.

En halua loukata ketään – tiedän aivan hyvin, että Suomessa on paljon tekijöitä kotouttamiskentällä, jotka ovat paljon pätevämpiä ratkaisujen etsimisessä kuin neljä viidestä maahanmuuttajasta. Mutta valitettavan usein heillä on vaatimattomasti vaikutusvaltaa näissä asioissa, joskus vaan vähän enemmän kuin maahanmuuttajilla.

Pitäisikö taas kerran muistuttaa, kuinka kannattavaa on voimien yhdistäminen?

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

Työministeri Matias Marttinen kyselytunnilla.

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset