KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Miten pääsee suomalaiseksi?

Eilina Gusatinsky
21.9.2014 12.50

Askel eteenpäin – sitten perutetaan pari askelta taakse. Tällä tavalla ei kovin pitkälle päästä, eihän?

Mutta näin se menee.

Muistan hyvin ajan, jolloin muutin Suomeen pysyvästi. Se oli ennen 1990-luvun lamaa, tähänastisten elinvuosieni puolivälissä. Ennen sitä vietin kesälomat suomalaisten sukulaisten luona, joten sopeutuminen täällä ei ollut yhtä vaikeaa kuin monilla maahanmuuttajilla. Sillä erolla, että siirtolaiset tietävät hyvin kuinka muukalaiset otetaan vastaan missä tahansa maailmalla ja miten he osaavat varautua siihen. Minä taas oletin, että tavallaan olen osa suomalaista yhteiskuntaa – äitini ja juurieni kautta.

Mitkä ovat ne puolustettavat arvot, jotka aina mainitaan, kun puhutaan kasvavasta maahanmuutosta?

Tunne vahvistui kahden Amerikassa vietetyn vuoden aikana. Ulkomailla suomalaisuus on niin harvinainen asia, että sitä osaavat arvostaa ja tukea kaikki (vähemmänkin) suomalaiset. Näin se on edelleen, jos uskoo täältä Brysseliin, Kiinaan tai Amerikkaan paenneita kavereitani.

Ihme kyllä, puutteellinen suomi, ”väärä” nimi, toisenlainen ajattelutapa tai poikkeava näkökulma maailman menoon eivät häiritse suomalaisia, jotka asuvat Suomen rajojen ulkopuolella. Päinvastoin, se kiinnostaa, herättää kysymyksiä ja antaa mahdollisuuden päästä mielenkiintoiseen keskusteluun. Se että toinen saattaa olla eri mieltä, ei johda leimaamiseen tai puhumattomuuteen.

Tietysti voi olla, että erehdyn mutta monet ovat kertoneet samantapaisista kokemuksista. Miksi Suomessa sitten on – sanoisinko – jotenkin erilaista?

Syyskuun alussa kävin kansainvälisessä kulttuurikeskuksessa Caisassa HUPS!-klubilla. Suomen saksalainen ja venäläinen laittoivat maailman asiat järjestykseen. Puhuivat ajankohtaisista asioista – hauskasti mutta vakavasti. Siinä tuli esiin myös kysymys, miksi valtavirrasta poikkeava mielipide heti luokitellaan epäsopivaksi, vaaralliseksi tai jopa uhkaksi? Se vie pohjan avoimelta keskustelulta kaikista aiheista, jotka tuntuvat vaikeilta. Tai sanotaan niistä ”joko-tai” -asioista. Kohta kahdenkymmenenviiden Suomessa vietetyn vuoteni aikana näitä musta-valkoisia aiheita on koko ajan tullut vaan enemmän.

Toisaalta kasvaa tarve käsitellä sellaisia kysymyksiä kuten sananvapaus, vihapuheet, tuloerot, eutanasia tai maahanmuutto – kriittisesti ja ottamalla mukaan myös niitä, joita asia koskee.

Mitkä ovat ne puolustettavat arvot, jotka aina mainitaan, kun puhutaan kasvavasta maahanmuutosta? En kyseenalaista niiden olemassa oloa, pyydän vain nimeään ne ja selittämään ymmärrettävästi niiden lähtökohdat ja kuinka ne ovat kehittyneet ajan myöten. Tänne muuttaneidenhan on kasvatettava lapsensa sopimaan tähän yhteiskuntaan. Se, kuinka se onnistuu, ei riipu ainoastaan siirtolaisista, jos heille (meille) ei anneta selkeitä ohjeita, mitkä ovat kantasuomalaisten odotukset. Lapsena kukin meistä muistaa, miten hämmentävältä tuntuu, jos vanhemmat eivät jaksa (osaa) olla johdonmukaisia. Jos yhtenä päivänä vaativat yhtä, myöhemmin toista.

Ensiksi halutaan tukea maahanmuuttajien identiteettiä, mutta sen mitä se on, määrittelevät viranomaiset ja pitävät huolta, ettei kukaan maahanmuuttajista tule toteuttamaan tukemista itse. Kotouttamisohjelmiakin laativat ”asiantuntijat” – niiden keskuudesta vahingossakaan ei löydy niitä, jotka ovat käyneet itse koko prosessin läpi.

Apua ja kokemusta haetaan myös ulkomailta. Mutta kaikki riippuu siitä, meneekö tällainen ekspertti hakemaan sieltä hyviä käytäntöjä vai jotain aivan muuta.

Esimerkiksi yksi johtavassa asemassa oleva kotouttamisosaaja kertoi yhdessä kokouksessa omasta tutustumismatkastaan Tanskaan. Hänen mukaansa siellä vähemmistöjen identiteettiä tuetaan vain ja ainoastaan tanskan kielellä eikä maahanmuuttajien integroitumisessa muita kieliä sallita.

En ihan voinut uskoa siihen. Lähdin tutkimaan tanskalaisten kotouttamispolitiikkaa. En päässyt vielä kovin pitkälle, mutta siellä on mielenkiintoinen kuntien palkitsemisjärjestelmä. Jos maahanmuuttaja – jonka kotoutumisesta vastaa kunta, mutta rahoittaa valtio – kolmen vuoden aikana suorittaa ensimmäisellä kerralla kielitestin, valtio myöntää bonuksen. Samalla tavalla palkitaan työpaikan saantia – nimenomaan kunta saa ylimääräiset tulot onnistuneesta integroitumisesta.

Minusta se on mielenkiintoinen tapa kannustaa kuntia ja aktivoi siirtolaisia auttamalla heitä nopeasti löytämään paikkaansa uudessa maassa. Ja – kyllä – tanskan kielen opetus on pääasemassa kotoutumisprosessissa, mutta tutustuminen Tanskan ”pelisääntöihin” tapahtuu tanskan ja englannin ohella vielä 14:lla kielellä.

Maahanmuuttajana näkee eri tavalla. Samoin siirtolaisena lähtee hakemaan uutta tietoa oman kokemuksen perusteella. Se ei tee heistä parempia tai uskottavampia – heillä on vain toisenlaiset lähtökohdat ja mahdollisuus peilata omia kokemuksiaan, tietojaan ja taitojaan ehdotettuihin ratkaisuihin.

Vielä yksi asia erottaa maahanmuuttajia kantaväestöstä: omien lasten tulevaisuusnäkymät Suomessa. Se pistää etsimään toimivia eikä näennäisiä ratkaisuja.

En halua loukata ketään – tiedän aivan hyvin, että Suomessa on paljon tekijöitä kotouttamiskentällä, jotka ovat paljon pätevämpiä ratkaisujen etsimisessä kuin neljä viidestä maahanmuuttajasta. Mutta valitettavan usein heillä on vaatimattomasti vaikutusvaltaa näissä asioissa, joskus vaan vähän enemmän kuin maahanmuuttajilla.

Pitäisikö taas kerran muistuttaa, kuinka kannattavaa on voimien yhdistäminen?

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään