Varjotaloudesta saadaan helposti yli miljardin euron verotulot

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kansanedustaja Anna Kontula ja hänen avustajanaan eduskunnassa työskentelevä toimittaja Taneli Hämäläinen kyllästyivät siihen, että valtio levittelee käsiään kansainvälisten yritysten verosuunnittelun edessä.

– Ei ole totta, että olisimme kansallisesti tehneet kaiken, mitä tehtävissä on, Kontula sanoi eduskunnan Kansalaisinfossa maanantaina.

Korttelin kampaamon vuokratuoliyrittäjät ovat olleet suurelle valtiolle helppo kohde: on säädetty kuitinantovelvollisuus ja tarkastettu kassanauhoja. Mutta jos kampauksia tekisikin kansainvälinen suuryritys, valtio levittelisi käsiään: tarvitaan valtioiden välinen komitea yhdenmukaistamaan menettelyitä.

Koska Hämäläinen ja Kontula halusivat suunnata huomion korttelista maailmalle ja suuriin rahoihin, he joutuivat opettelemaan asiat. Tuloksena syntyi Vasemmistofoorumin julkaisema selvitys Varjotalous – Suomenkin asia. Se kertoo, miten Suomi voi verottaa harmaata taloutta kansallisilla päätöksillään.

Esimerkiksi ulkoistetuissa julkisissa palveluissa toimii sellaisiakin kansainvälisiä yrityksiä, joiden Suomeen jättämät verot on julkisuudessa havaittu poikkeuksellisen pieniksi.

Kolme ratkaisua

Selvityksessä ehdotetaan kolmea toimenpidettä, joille on laskettu arvioidut verovaikutukset:

1. Kotimaisten hallintarekisteröityjen osakkeiden osinkojen 30 prosentin lähdevero tekisi omistusten piilottamisen taloudellisesti kannattamattomaksi suomalaisille – ulkomaalaiset voisivat hakea palautusta. Tämän vaikutus olisi noin 200 miljoonaa euroa.

2. Maakohtaisen kirjanpidon vaatiminen julkisten palvelujen kilpailutuksiin osallistuvilta yrityksiltä vaikeuttaisi verovälttelyä, mistä voitaisiin saada 200 miljoonaa euroa.

3. Kaikkien tulojen verottaminen samalla, progressiivisella mallilla valtion- ja kunnallisverotuksessa poistaisi pääomatulonsaajien edut, mikä voisi tuoda valtion kassaan jopa 900 miljoonaa euroa.

Toimenpiteiden yhteisvaikutus olisi arviolta 1,3 miljardia euroa.

Kontula muistutti julkistustilaisuudessa, että pelkkä valvonnan lisääminen ei riitä. Jos ihmisten asema on niin heikko, että he joutuvat alistumaan harmaan talouden pelinappuloiksi, ilmiö ei poistu kiristämällä valvontaa.

Mutta Kontulan mukaan kaikki harmaaksi taloudeksi luokiteltavakaan ei ole kielteistä. Pienet ruohonjuuritason varjot ja harmaudet osoittavat, että valtiossa ei vallitse totalitarismi vaan järjestelmä mukautuu ihmisten arkeen.

Julkisuus vai raha?

Toimittaja Hanna Nikkanen huomautti julkistustilaisuutta varten pyydetyssä puheenvuorossaan, että erityisesti Vasemmiston tulisi tarkastella hoivapalveluiden kilpailutuksia ennen kaikkea perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta eikä vain verokohtelun kannalta.

Anna Kontula totesi vastauksessaan, että selvityksestä haluttiin tehdä niin hyvin perusteltu ja varovainen, että se on periaatteessa heti hyväksyttävissä laajalla rintamalla:

– Jo tämä paperi vaatii omilta ihmisiltä nieleskelyä. Täytyy vähän antaa myöten.

Myös Helsingin Sanomien toimittaja Jyri Hänninen oli ennalta tutustunut selvitykseen. Hän ja Nikkanen arvostelivat sitä, että selvitys keskittyi verojen keräämiseen hallintarekisteröidyn omaisuuden tuotoista. Hallintarekisterin yksi tehtävä on, että se piilottaa omistuksen.

Nykyisen kaltaiset julkiset omistustiedot ovat tarpeen, jotta esimerkiksi sisäpiirikaupat ja taloudelliset kytkökset voidaan havaita ja tarvittaessa nostaa esiin julkisuudessa.

Ekonomisti Erkki Laukkanen vastasi toimittajille yleisökeskustelussa, että eurot tulee asettaa julkisuuden edelle. Hän kuului selvityksen asiantuntijapaneeliin. Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo arvioi, että hallintarekisteröinnin laajentamisesta luultavasti luovutaan, koska sen perusteena käytetty väite Euroopan unionin vaatimuksista on osoittautunut vääräksi.