Tuloerot kääntyivät uudelleen nousuun viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta. Syynä siihen oli suurituloisten tulojen muita nopeampi kasvu. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi reaalisesti 2,6 prosenttia ja pienituloisimman kymmenesosan tulotaso 0,3 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013.
Vuosi sitten saman tilaston mukaan tuloerot pienentyivät, koska suurituloisimpien reaalitulot alenivat voimakkaasti ja pienituloisimpien nousivat. Nyt tapahtui käänne toiseen suuntaan. Syynä olivat suurituloisimpien myyntivoittojen kasvu.
Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli likimain samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Se kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta vuonna 2013 ja sai arvon 27,6. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli noin 5,4 prosenttiyksikköä, josta suuri osa aiheutuu tuloerojen kasvusta 1990-luvun lopulla.
Tuloerot ovat olleet suurimmillaan vuonna 2007, johon verrattuna vuoden 2013 Gini-kerroin oli 1,9 prosenttiyksikköä pienempi. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.
Talous- ja velkakriisin jälkeisenä aikana vuodesta 2007 vuoteen 2013 tulokehitys on ollut hyvin heikkoa ja tuloerot ovat jonkin verran kaventuneet, koska pieni- ja keskituloisten tulot ovat kasvaneet suurituloisia enemmän. Keskimääräinen tulojen vuosimuutos oli 0,4 prosenttia, kun se pienituloisimmassa kymmenyksessä oli 1,0 prosenttia ja suurituloisimmassa kymmenyksessä -0,8 prosenttia.
Tuloerot kasvoivat Suomessa kansainvälisesti verratenkin voimakkaasti 1990-luvun jälkipuoliskolla. Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa ja suurituloisimman kymmenyksen 5,6 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2001.
Pienituloisimmat tulevat toimeen tuhannella eurolla
Mediaanitulo vuonna 2013 oli 23 715 euroa eli puolella väestöstä asuntokunnan ekvivalentit nettotulot olivat tätä pienempiä ja puolella suurempia. Mediaanitulo aleni edellisvuodesta noin 150 euroa, mutta vuoteen 1995 verrattuna kasvua on noin 7 000 euroa.
Pienituloisimman kymmenyksen raja yhden hengen asuntokuntaan kuuluvalle oli 13 040 euroa. Nettotulo on siis 1 090 euroa kuukaudessa. Kymmenellä prosentilla väestöstä asuntokunnan ekvivalentit nettotulot jäivät siis tämän rajan alle. Suurituloisin kymmenys ansaitsee nettona vähintään 3 413 euroa kuukaudessa.
Suurituloisimman prosentin raja oli 79 600 euroa, mikä kuukausitasolla tarkoittaa 6 630 euron nettotuloja yhden hengen asuntokunnalle ja noin 10 000 euron nettotuloja kahden aikuisen asuntokunnalle.
Suurituloisimmille neljäsosa kaikista tuloista
Suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuus kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Se sai tuloista 23 prosenttia eli lähes saman verran kuin neljä pienituloisinta kymmenystä yhteensä.
Suurituloisimman yhden prosentin tulo-osuus oli 5,8 prosenttia vuonna 2013, kun se oli 5,1 prosenttia vuotta aiemmin.
Pienituloisimmassa kymmenesosassa oli samat 340 000 henkilöä vuosina 2012 ja 2013, kun yhteensä pienituloisimmassa kymmenyksessä oli 533 000 henkilöä vuonna 2013.
Vuonna 2013 saatujen tulonsiirtojen tasaava vaikutus kasvoi hivenen edellisvuoteen verrattuna. Samoin on käynyt myös vuosina 2001, 2002, 2008–2009 ja 2012. Sen sijaan vuosina 1995–2000 tasaava vaikutus aleni yhtäjaksoisesti noin kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia ja vuosina 2004–2007 noin prosenttiyksikön vuosivauhtia.
Kauniaisista Rautavaaralle
Kauniaisten asuntokunnat ovat Suomessa selvästi suurituloisimpia. Kauniaislainen asuntokunta sai bruttotuloja vuonna 2013 keskimäärin 133 630 euroa. Seuraavaksi suurituloisimpien Espoon, Sipoon ja Kirkkonummen asuntokunnilla bruttotulot olivat runsaat 70 000 euroa. Kauniaislaisten tuloja kasvattivat etenkin omaisuus- ja palkkatulot, joita ne saivat selvästi enemmän kuin asuntokunnat muualla Suomessa.
Asuntokunnat ovat pienituloisimpia Itä-Suomessa. Rautavaaralla asuntokuntien keskimääräiset bruttotulot olivat 36 360 euroa, Rääkkylässä 36 760 euroa ja Lieksassa 37 210 euroa.
Koko maassa asuntokuntien bruttotulot olivat keskimäärin 50 770 euroa vuonna 2013.
uutiskirje 
