KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tammikuun kihlauksesta 75 vuotta

– Talvisodan aikana annetulla julistuksella haluttiin osoittaa, että rintama oli yhtenäinen, sanoo SAK:n erikoistutkija tohtori Tapio Bergholm.

– Talvisodan aikana annetulla julistuksella haluttiin osoittaa, että rintama oli yhtenäinen, sanoo SAK:n erikoistutkija tohtori Tapio Bergholm.

Sopimusyhteiskunnan ensi askel otettiin talvisodan varjossa.

UP/Kari Leppänen
22.1.2015 16.00
Fediverse-instanssi:

Yleisradion iltauutisissa luettiin 75 vuotta sitten 23.1.1940 seuraava julkilausuma:

”Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat ovat käyneet keskenään neuvotteluja, joiden tuloksena on sovittu, että sanotut keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä”.

Seuraavan päivän lehdissä julkaistu julkilausuma sai nimekseen Tammikuun kihlaus. Talvisodan riehuessa annettu julkilausuma voidaan katsoa lähtöpisteeksi työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle ja jopa suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ennen tammikuun kihlausta työmarkkinasuhteet olivat jäätävät.

– Työnantajapuoli ei vaivautunut edes vastaamaan ammattiliittojen neuvotteluehdotuksiin. Kirjeet joutuivat suoraan roskakoriin, sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

Ammattiyhdistysliike oli vaatinut valtakunnallisia työehtosopimuksia jo neljä vuosikymmentä, mutta turhaan. Sopimuksia oli tehty vain kirjatyöntekijöillä ja ulkomaan merenkulkuun. Myös joissakin kaupungeissa oli tehty jonkinlaisia työalakohtaisia sopimuksia, jotka olivat sisällöltään varsin niukkoja.

Työnantajalinjan jyrkkää periaatteellisuutta kuvaa Graafisen alan työnantajaliiton erottaminen STK:sta. Se oli syyllistynyt synneistä suurimpaan: solminut kirjatyöntekijöiden liiton kanssa valtakunnallisia työehtosopimuksia.

Kansalaissodan haavat

Bergholm muistuttaa, että kansalaissodan henkiset haavat olivat syvät myös työnantajapuolella. Työväen järjestöt nähtiin uhkaksi maan itsenäisyydelle ja yhteiskuntajärjestykselle. Pelättiin, että jos punainen Venäjä ja valkoinen Suomi joutuvat sotaan, niin huomattava osa Suomen työläisistä menee punaiselle puolelle.

Jo talvisodan alun rajut ja menestykselliset puolustustaistelut osoittivat luulot vääriksi.

– Aikalaiskommenteista käy ilmi, että työläisten vahva panos sotaponnistuksissa tuli hieman yllätyksenä oikeistolle ja työnantajille, Bergholm toteaa.

Asenteiden jäätikkö murtui ja syntyi ”talvisodan henki”. Työnantajat näkivät, että hädän hetkellä piti vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä. Työläisille piti antaa jotain, mitä he olivat pitkään vaatineet.

– Tietysti myös Helsingin pommitukset vaikuttivat mielialaan. Kysymys oli elämästä ja kuolemasta. Ja työnantajien näkökulmasta myös yksityisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän elämästä ja kuolemasta.

Puolinainen lupaus

Toinen puoli tarinasta on Bergholmin mukaan, että ammattiyhdistysliike näki, että nyt on kompromissin mahdollisuus ja sen tekemisen aika. Haluttiin antaa signaali, että rintama on yhteinen.

Bergholm muistuttaa, ettei kyse suinkaan ollut ay-liikkeen selkävoitosta.

– Työnantajien lupaus oli avoin ja puolinainen. Siinä ei ole sanaakaan työehtosopimuksista. Neuvottelutoiminta voi tarkoittaa mitä vain, aina komiteatyöskentelystä lähtien.

Työnantajajärjestöjen edustajat olivat suostuneet istumaan komiteoissa ay-liikkeen edustajien kanssa jo 20- ja 30-luvuilla. SAK ja sitä ennen SAJ oli näin tunnustettu työelämän asiantuntijaksi. Kuitenkaan työväen edunvalvojaksi ay-liikettä ei tunnustettu.

– Tässä mielessä STK:n ottama askel oli symbolisesti suuri, vaikkakin käytännössä pieni.

Täysin ilman käytännön vaikutusta tammikuun kihlaus ei kuitenkaan jäänyt. Ammattiliitot olivat Bergholmin mukaan suorastaan onnessaan, kun saivat ensi kertaa keskusteluyhteyden työnantajiin. Teollisuuden suuret työnantajajärjestöt vaivautuivat nyt vastaamaan neuvottelutarjouksiin.

– Neuvotelluissa käsiteltiin alimpia palkkoja, joista työnantajajärjestöt antoivat sitten suosituksia. Vaikka kyse ei ollut työehtosopimuksista, ne loivat rakenteita ja käytänteitä, joiden pohjalle voitiin rakentaa myöhemmin palkkasäännöstelypäätös ja työehtosopimusjärjestelmä.

Pitkä kihlaus

Tammikuun kihlauksen neuvottelulupaus realisoitui toden teolla vasta jatkosodan jälkeen. Ammattiyhdistysliikkeen vahvistuessa työnantajapuolella nähtiin, että ainoa järkevä linja oli jatkaa tammikuun kihlauksen aloittamalla tiellä.

Suomalaisen sopimusjärjestelmän synnylle Bergholmin mielestä merkittävin päivämääränä on 19.6.1945. Silloin maan hallitus teki kolmikantaisen neuvottelun pohjalta palkkasäännöstelypäätöksen.

Se sisälsi työnantajajärjestöille ja ammattiliitoille velvoitteen soveltaa päätös käytäntöön työehtosopimuksilla. Palkkasäännöstelypäätös käynnisti työehtosopimustoiminnan laajalla rintamalla.

Tammikuun kihlaus muodostui pitkäaikaiseksi. Ay-liike ja työnantajajärjestöt joutuivat sopimuspolitiikan kautta naimisiin toistensa kanssa vasta viisi vuotta kihlauksen jälkeen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
02

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
03

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
04

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 
05

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset