– Eläkejärjestelmä hengittää samaa ilmaa kuin muu yhteiskunta. Kun talous kasvaa ja työpaikkoja syntyy, myös eläkejärjestelmä voi hyvin, seminaarin avannut TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoi.
Hän lupasi, että Suomen uusi nousu on yhteinen tavoite ja eläkevakuuttajat osallistuvat talkoisiin.
Eläkeyhtiö sijoittaa pörssiin
Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoi seminaarissa, että eläkeyhtiöillä on entistä paremmat mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä.
– Eläkevarat ovat kasvaneet ja eläkevakuuttajien kyky kantaa riskejä on vahva, Murto perusteli.
Hänen mukaansa eläkeyhtiöt eivät voi korvata sijoittajina pankkeja, mutta ne voivat täydentää pankkirahoitusta.
– Sijoitusympäristömme on ollut hyvä, mutta ei täydellinen. Viime vuodelta tullaan raportoimaan hyviä korkotuottoja. Jatkosta on vielä vaikea sanoa mitään, Murto totesi.
– Suomalainen pörssiyritys sopii Varman kaltaiselle sijoittajalle hyvin. Sijoituksistamme 35 prosenttia on Suomessa, Murto kertoi.
Sijoitusten lisäys on hänen mukaansa mennyt lähinnä kansainvälisiin sijoituksiin, koska eläkeyhtiön vaikea rahoittaa listautumattomia suomalaisyrityksiä.
– Meillä olisi kykyä ja rahaa, mutta siitä välistä puuttuu mekanismi, joka turvaisi tuotot.
Kaikki tarvitsevat riittävän eläketurvan
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas pohti seminaarissa eläkejärjestelmän tavoitteita, lähinnä sosiaali- ja talouspolitiikan näkökulmasta.
Työvoimapolitiikkaan siitä ei Ilmakunnaksen mukaan enää ole, koska varhaiseläkkeet on poistettu.
– Varhaiseläkkeitä käytettiin yritysten saneerauksen välineenä. Niistä haettiin vauhtia myös elinkeinorakenteen muutoksiin, mutta kun se ei toiminut, varhaiseläkekulttuuri vaihtui työntekoon kannustamiseksi.
Eläkeuudistuksen tavoitteena on Ilmakunnaksen mukaan riittävän tasoinen eläketurva nykyiselle ja tuleville sukupolville.
– Keskimääräinen vanhuuseläke suhteessa keskipalkkaan on noussut viimeiset kymmenen vuotta hieman. Työkyvyttömyyseläke on samana aikana jäänyt jälkeen.
Ilmakunnas muistutti, että eläketurvan tavoitteena on toimeentulon varmistaminen työkyvyn menetyksen varalta ja vanhuusköyhyyden vähentäminen.
Eläkeläiset maksavat veronsa kuntiin
Tasapaino sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden välillä on Ilmakunnaksen mielestä säilytettävä eläketurvassa myös jatkossa.
– Veropohja pitäisi säilyttää taantumassakin, koska eläkeläisten merkitys veronmaksajina kasvaa etenkin kunnissa, Ilmakunnas sanoi.
Myös kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistutti eläkeläisten osuudesta kuntien tulopohjan rakentajina. Hänen mukaansa eläkeläiset ovat tärkeitä etenkin pienissä kunnissa, missä heitä on suhteessa eniten.
– Eläkkeensaajien osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Heidän osuutensa asukkaista vaihtelee paljon maakunnittain Uudenmaan 25 prosentista Etelä-Savon 40 prosenttiin.
uutiskirje 
