Muutama ihminen istuu vaatimattomassa, mutta siistissä odotushuoneessa Ateenan keskustassa. Tuon oven takana on muutama hammaslääkärin tuoli, noissa huoneissa yleislääkäreiden vastaanottoja, tuolla ottaa vastaan psykiatri.
Tämä on Iktinou-kadun solidaarisuusklinikka, yksi Ateenan alueen 17:stä.
Kreikan talouskriisistä on tullut myös terveydenhoidon kriisi. Maksutta potilaita hoitavat, vapaaehtoispohjalla toimivat solidaarisuusklinikat ovat yksi vastaus julkisen terveydenhoidon romahdukseen. Syksyllä 2012 niitä oli 3, nyt niitä on koko maassa jo yli 40.
Vapaaehtoispohjalla toimivat solidaarisuusklinikat ovat yksi vastaus julkisen terveydenhoidon romahdukseen.
– Lääkäreillämme on yleensä yksityisvastaanotto muualla ja he työskentelevät täällä muutamia tunteja kuukaudessa, kertoo Iktinou-kadun klinikan johtaja Lena Kougea.
Lapsetkin kärsijöinä
Kreikkalaisten on rekisteröidyttävä vuosittain uudelleen sairausvakuutuksen piiriin. Rekisteröityäkseen on kuitenkin täytynyt olla vähintään 50 päivää vuodesta töissä.
– Kun työttömyys venyy yli vuoden, menettää siis oikeuden julkiseen terveydenhoitoon, kertoo Kougea.
Eikä tämä koske pelkästään pitkäaikaistyötöntä itseään, vaan koko perhettä. Lapsetkin menettävät oikeuden julkiseen terveydenhoitoon, jos vanhemmat ovat työttömiä. Niinpä Kreikan lapsista on nyt esimerkiksi rokottamatta 20 prosenttia.
Toinen julkisesta terveydenhoidosta pudonnut suuri ryhmä on itse sairausvakuutuksensa kustantavat pienyrittäjät ja muut itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka eivät enää ole pystyneet maksamaan vakuutusmaksujaan.
Näin on päädytty tilanteeseen, jossa Kreikan runsaasta 10 miljoonasta kansalaisesta kolmasosa eli yli 3 miljoonaa ei enää ole julkisen terveydenhoidon piirissä. Lisäksi sen ulkopuolella on satojatuhansia maahanmuuttajia.
Lääkkeitä varattomille
Lähinnä perusterveydenhoitoa tarjoavien solidaarisuusklinikoitten työsarka ei rajoitu pelkästään vakuutuksettomiin. Kasvava ryhmä ovat ne, jotka eivät pysty maksamaan lääkkeistään.
– Esimerkiksi eläkeläisillä on oikeus julkiseen terveydenhoitoon, mutta monet eivät pysty kutistuneilla eläkkeillään ostamaan lääkkeitä, sanoo Kougea.
Lääkkeet solidaarisuusklinikoiden lääkevarastoihin tulevat lahjoituksina.
Aiheesta enemmän perjantaina 13.2. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 