SAK:n julkaisema Hyvän työn mittarin nettiversio mittaa muun muassa työsuhteen turvallisuutta, toimeentuloa sekä mahdollisuuksia vaikuttaa työhön. Vastausten perusteella testi arvioi, ovatko vastaajan työolot keskimääräistä paremmat vai huonommat.
Kokonaisarvion lisäksi testi tarjoaa vertailun muihin työpaikkoihin kymmenen eri tekijän osalta.
SAK lähti tekemään Hyvän työn mittaria, jotta työelämästä saataisiin parempaa. Kehittämispäällikkö Juha Antilan mukaan projektin lähtökohtana on halu tarkastella työolojen laatua monelta eri kantilta.
– Valtaosa suomalaisista työpaikoista sijoittuu ääripäiden väliin. Ne eivät ole työolojen osalta erityisen hyviä eivätkä erityisen huonojakaan. Näiltäkin työpaikoilta löytyy silti rutkasti potentiaalia tehdä asioita uudella tavalla.
Antila muistuttaa, että Hyvän työn mittari arvioi työtä ja työpaikkaa yksilön kautta. Koko työpaikan hyvyyttä tai huonoutta se ei mittaa.
– Samallakin työpaikalla voi ilmetä sekä hyviä että huonoja töitä. Kyseessä on työntekijän oma kokemus.
Työolot voi testata SAK:n verkkosivuilla .
Hyvän työn mittari perustuu SAK:n työolobarometriin, johon vastasi 1 203 SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä keväällä 2014. Mittarin pohjana on käytetty Saksan ammatillisen keskusjärjestön DGB:n Gute Arbeit -indeksiä.
Kansan Uutisten Viikkolehdessä pohditaan hyvää työtä laajasti perjantaina 27.2.
uutiskirje 
