Valtion budjettikehyksessä turvakotitoiminnalle määrätty kahdeksan miljoonan euron määräraha sekä tälle vuodelle myönnetty 3,8 miljoonan euron lisäbudjetti eivät riitä turvakotiverkoston kehittämiseen ja nykyisten palveluiden ylläpitämiseen. Suomi on sitoutunut noudattamaan Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskevaa yleissopimusta, jonka suositus on yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Pelkästään Helsingissä tämä suositus velvoittaisi 60 turvakotipaikkaan, kun Pääkaupungin turvakodissa niitä on 10.
Viime vuonna turvakodin palveluiden ulkopuolelle jäi sekä perheitä, että yksin tulevia henkilöitä. Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakodin käyttöaste oli 107 prosenttia. Turvakotijaksoa ei voitu aloittaa 143 tapauksessa, koska turvakoti oli täynnä.
– Joka viidennelle, jota ei ole voitu ottaa vastaan, on saatu turvakotipaikka Vantaalta. Muille on pyritty varaamaan paikka heti, kun tilaa on. Osa on jouduttu käännyttämään kaupungin sosiaalitoimen tai lastensuojelun puoleen, sanoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund.
Maanlaajuista verkostoa kehitettävä
Koko maassa uusien turvakotipaikkojen tarve on noin 380 uutta paikkaa. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen turvakotiverkostoa on kehitettävä. Tällä hetkellä Suomessa toimii 12 turvakotia. Niitä ylläpitää Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset.
– Suomea on arvosteltu siitä, että väkivallan määrään nähden turvakotipaikkoja on liian vähän ja ne eivät sijoitu riittävän kattavasti koko maan alueelle. Uusiin turvakotipaikkoihin määräraha ei riitä. Nykyiselle turvakotiverkostolle ja sen laajentamiselle maan kattavaksi, on varmistettava valtion talousarviossa riittävä rahoitus, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen.
Positiivista rahoituksen siirtymisessä valtioille on, että turvakotipalvelut ovat jatkossa maksuttomia kaikille asiakkaille, joten raha ei ole este avun hakemiselle.
Turvakotiin meneminen usein käänteentekevä asia väkivallan kierteestä pääsemiselle
Liiton väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen sekä väkivaltaa kokeneiden ja sitä käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia. Ensisijaista on väkivallan kokijan ja lasten turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.
Monet turvakoteihin hakeutuvista ovat sinnitelleet pitkään väkivallan kierteessä. Perheväkivaltaa kokevat sekä naiset että miehet. Varsinkin lasten hätä on usein syy hankkia apua kierteen katkaisemiseksi. Turvakodit tarjoavat avohoidon palveluina tarvittaessa pitkäaikaistakin tukea perheväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen.
Monipuolinen lapsityö auttaa lasta selviytymään väkivallan kokemuksista. Väkivallan tekijöille liitto tarjoaa miehille suunnattua Jussi-työtä, jonka tavoitteena on ehkäistä tai lopettaa väkivallan käyttö lähisuhteissa sekä tukea miehiä löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja.
Merkittävimpiä syitä olla hakematta apua ovat tietämättömyys väkivallan vaarallisuudesta, virheelliset käsitykset turvakodista, ympäristön asenteet sekä leimautumisen pelko. Tämä käy ilmi liiton teettämästä selvityksestä, jota varten haastateltiin 22 turvakodeista apua hakenutta henkilöä ja 30 työntekijää.
lehti 