Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, joista maksetaan eläkettä runsaalle 1,5 miljoonalle kansalaiselle. Kaikkein köyhimmät 100 000 eläkkeensaajaa saavat vain valtion verovaroista maksettavaa pientä kansaneläkettä.
Muut saavat sitten joko kansaneläkettä plus työeläkettä tai pelkkää työeläkettä. Kaikkein suurituloisimmat eläkeläiset voivat saada vielä työnantajien ostamaa ja myös pienituloisten kustantamaa lisäeläkettä.
Suomen suurituloisin eläkeläinen
Johtajat eivät saisi itselleen kohtuuttoman suuria palkkoja ja eläkkeitä, jos he eivät järjestäisi kohtuuttomia etuisuuksia myös omille hallintokunnilleen.
Nokian optiomiljonääri ja Kone Oyj:n entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta saa enemmän eläkettä kuin kukaan muu suomalainen: noin 70 000 euroa kuukaudessa, pyhät arjet, kesät talvet, elämänsä loppuun saakka. Eläkevirassa hän toimii Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) hallituksen puheenjohtajana, jossa tehtävässä hän, 62-vuotias eläkeläinen, vaatii itseään vanhempien suomalaisten eläkeiän nostoa.
Alahuhdan eläkkeen maksaa hänelle Kone, joka on varannut siihen 7 miljoonaa euroa. Useat muut yritykset ovat käyttäneet samaan tarkoitukseen erityistä rekisteröityä lisäeläke -järjestelyä, jossa perityt vakuutusmaksut kattavat vain kolmanneksen maksettavasta lisäeläkkeestä. Loppuosa maksetaan näitä eläkkeensaajia köyhempien duunareiden työeläkemaksuista.
Työeläkeyhtiöiden ökypalkat
Sittemmin eläköitynyt Matti Vuoria sai vuonna 2013 Varmalta toimitusjohtajan 558 000 euron peruspalkan lisäksi 104 000 euron tulospalkkion edelliseltä vuodelta ja 78 000 euroa pitkän aikavälin lisäbonuksena. Yhteensä hänen palkkansa ja bonuksensa olivat 740 000 euroa. Sen lisäksi hän sai sivutuloja niiden yhtiöiden hallitusten jäsenyydestä, joissa hän edusti Varman osakesalkkua. Lisäpalkkaa tuli Sampo Oyj:stä (100 000 euroa), Wärtsilästä (40 000 euroa) ja Stora Ensosta (76 000 euroa).
Vuoria jätti selvällä erolla jälkeensä Ilmarisen vastikään eläköityneen Harri Sailaksen, jonka peruspalkka oli yli puoli miljoonaa euroa (500 500 euroa) ja joka omine tuplabonuksineen sai yhteensä 617 000 euroa. Niin Vuorian kuin Sailaksenkin etuuksiin kuului vapaaehtoinen lisäeläkevakuutus. Varma ei ilmoita sen kustannuksia, mutta yksin vuonna 2013 se maksoi Ilmariselle 634 100 euroa.
Vuonna 2014 valitun Kevan uuden toimitusjohtajan Jukka Männistön palkka- ja luontoisedut olivat 230 000 euroa, Varman uuden toimitusjohtajan Risto Murron 650 000 euroa ja Ilmarisen uuden toimitusjohtajan Timo Ritakallion 687 000 euroa, joista kahdella jälkimäisellä oli vielä kultainen kädenpuristus potkujen varalta sekä erityinen eläke-etu.
Työeläkeyhtiöiden ökypalkkiot
Johtajat eivät saisi itselleen kohtuuttoman suuria palkkoja ja eläkkeitä, jos he eivät järjestäisi kohtuuttomia etuisuuksia myös omille hallintokunnilleen.
Jos koolla on väliä, Suomen suurimman työeläkelaitoksen Kevan maksamien palkkioiden pitäisi edustaa palkkioiden kärkipäätä; onhan työeläkevarojen hallinnointi suurin piirtein yhtäläistä työtä kaikissa eläkelaitoksissa. Kevan kohtuulliset palkkiot eivät kuitenkaan kelpaa muille malliksi
Kevan valtuuskunta vastaa yksityisten yhtiöiden hallintoneuvostoa, ja sen puheenjohtajan vuosipalkkio on 9 000 euroa ja varapuheenjohtajan 8 000 euroa. Jäsenet saavat vain 400 euron kokouspalkkion.
Kevassa hallituksen puheenjohtajalle (Anna-Kaisa Ikonen) maksetaan 18 000 euron vuosipalkkio, varapuheenjohtajille 10 000 euroa ja jäsenille 8 000 euroa sekä 400 euron kokouspalkkio.
Varman hallintoneuvosto on kokoontunut vuodessa kolme kertaa, ja siitä sen hallintoneuvoston puheenjohtajalle on maksettu 5 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajille 3 800 euroa ja jäsenille 2 500 euroa. Kokouspalkkio on 300 euroa.
Varman hallituksen vuosipalkkiona maksettiin sen puheenjohtajalle (Berndt Brunow) 45 000 euroa, varapuheenjohtajalle (Jari Paasikivi ja Antti Palola) 32 000 euroa sekä jokaiselle jäsenelle 18 000 euroa ja varajäsenelle 13 000 euroa. Kokouspalkkio on 600 euroa kokoukselta.
Ilmarisessa hallintoneuvoston kokouksia on vuoden aikana ollut kaksi ja palkkiot ovat samat kuin Varmassa, paitsi että Ilmarisessa kokouspalkkio 500 euroa.
Ilmarisen hallituksen puheenjohtajan (Jussi Pesonen) vuosipalkkio on 38 000 euroa, varapuheenjohtajien (Lauri Lyly ja Jyri Häkämies) 27 000 euroa ja jäsenten 16 000 euroa sekä varajäsenten 13 000 euroa. Kokouspalkkio on 500 euroa. Sen lisäksi sekä Varmassa että Ilmarisessa luottamushenkilöiden etuisuuksiin kuuluu aina palkkiota vastaava työeläke-etuus. Sen lisäksi he saavat vielä palkkioita valiokunta yms. kokouksista niin että UPM Kymmenen toimitusjohtajalla Jussi Pesosella tulot Ilmariselta vuonna 2013 olivat 48 500 euroa, SAK:n puheenjohtajalla Lauri Lylyllä 34 000 euroa ja EK:n toimitusjohtajalla Jyri Häkämiehellä 34 500 euroa.
Tällä tavalla SAK:n puheenjohtaja sai sivutyöstään palkkioita enemmän kuin suomalainen duunari keskimäärin saa palkkaa päätyöstään.
Hyvien veljien ja sisarten etu
Kaiken kaikkiaan tämä eliitin sosiaalisiin sisäpiirisuhteisiin perustuva palkkojen ja palkkioiden järjestelmä on korotusautomaatti, jossa herrat ja rouvat käyttävät omien etuuksiensa lisäämisen perusteena toinen toistensa etuisuuksia.
Tätä verkostoa kuvaa hyvin Suomen pienituloisimpien eläkkeensaajien etujen valvoja Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, joka osoittautui sivutyönään myös Suomen suurituloisimpien etujen valvojaksi. Hän oli jäsenenä siinä Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa, joka ehdotti yhtiön hallituksen puheenjohtajan, Nokian optiomiljonäärin Sari Baldaufin 75 000 euron vuosipalkkioon 20 prosentin korotusta samaan aikaan kun kansaneläkkeitä korotetaan 0,4 prosenttia.
Ei pidä ihmetellä, jos tuloerot kasvavat.
lehti 