Vuosi sitten Venäjä kaappasi Krimin Ukrainalta. Mutta oliko operaatiota suunniteltu jo pitkään?
Palkittu tietokirjailija Kalle Kniivilä sanoo, että jo vuoden 2008 Georgian sodan jälkeen alettiin puhua Krimin oleva seuraava.
– Varmaan konkreettisia valtaussuunnitelmia alettiin silloin valmistella. Tapahtumien kulku osoitti viime keväänä, että Krimin haltuunotto oli hyvin valmisteltu.
Kauanko Venäjällä riittää rahaa Krimin erikoiskohteluun?
Ajankohdan saneli Kniivilän mukaan se, että juuri silloin Venäjälle aukeni tilaisuus, jonka se käytti hyväkseen. Ukraina oli vielä kuohuvassa tilassa vallanvaihdoksen jälkeen.
Kniivilän uusi kirja Krim on meidän julkistettiin tänään maanantaina. Kniivilän vuosi sitten ilmestyneen Venäjää käsittelevän kirjan Putinin väkeä tavoin kirja perustuu paikan päällä tehdyille tavallisten ja vähän tunnetumpienkin ihmisten haastatteluille.
Kniivilä sanoi julkistustilaisuudessa, että hyvin suuri osa krimiläisistä pitää nyt hyvänä siirtymistä Venäjän osaksi.
– Mutta näin ei ollut vuosi sitten. Silloin kannatus Venäjään liittymiselle oli gallupien mukaan ollut laskussa.
Venäjä on ohjannut budjetistaan huomattavasti varoja Krimin julkiselle sektorille. Kniivilä pohtii kuitenkin, miten kauan Venäjällä riittää nykyisessä taloustilanteessa rahaa Krimin erikoiskohteluun.
Pienet vihreät miehet
Kniivilän mukaan häntä hieman yllätti, miten suuri kaipuu Neuvostoliittoon monien krimiläisten haastatteluista heijastui.
– Tämä näkyi nuoremmissakin ikäluokissa, jotka Neuvostoliiton aikana olivat hädin tuskin alakoululaisia. Osa tästä on varmaan tullut vanhempien välityksellä, osa taas Venäjän tiedotusvälineiden ylläpitämänä.
Krimin kaappauksen aikana puhuttiin paljon ”pienistä vihreistä miehistä”, joita ilmaantui aseiden kanssa niemimaalle.
– Vaikka kaikki viittasi Venäjän suuntaan, aivan varmasti ei tiedetty, keitä he olivat – ja se oli Venäjän tarkoituskin. Venäjä sai tällä tavalla pidettyä viikon verran epävarmuutta, ja se riitti.
– Virallinen Venäjä kiisti silloin osuutensa. Nyt Putinin suulla on vahvistettu, että miehet tosiaan olivat Venäjän GRU-erikoisjoukkoja. Samaan päätelmään tulivat ruotsalaiset sotilasasiantuntijat tuoreeltaan joukkojen ajoneuvojen, aseiden ja varusteiden perusteella.
Venäjällä huomattava osa oppositioväestäkin hyväksyy Krimin liittämisen Venäjään. Miksi näin?
Yhden vastauksen antoi Kniivilän kirjaansa varten haastattelema oppositiopoliitikko Irina Prohorova, joka itse ei liittämistä hyväksy. Prohorovan mukaan kyse on imperiumin varjosta: kaipuusta menetettyyn suurvaltaan. Sen tilalle ei ole syntynyt uudenlaista identiteettiä.
Yhteydet poikki Krimiltä
Kuluneen vuoden aikana Ukraina on katkaissut juna- ja bussiyhteydet Krimille. Myös vedentuloa on rajoitettu. Sähkönsiirtoa ei sen sijaan ole katkaistu, vaikka Ukraina välillä onkin sitä uhannut.
Lisäksi monet kansainvälisistä pakotteista vaikuttavat tavallisten krimiläisten elämään. Kansainväliset luottokortit eivät enää toimi, eikä tataareille tärkeää suoraa lentoyhteyttä Istanbuliin enää ole. Koska ulkomaailma ei hyväksy Krimin kaappaamista, ei sieltä enää voi lentää muualle kuin Venäjälle.
– Tämä ei ainakaan lisää krimiläisten myötämielisyyttä länttä kohtaan. He kysyvät, miksi heitä rangaistaan pakotteilla, mihin he ovat syyllistyneet.
Kalle Kniivilän laajempi haastattelu julkaistaan ensi perjantaina 20.3. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
lehti 