Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa osoittavat, että tyttöjen ja poikien osaamisen ero on suuri.
Pieni lohtu pojille on se, että perinteiseen kynä-paperitekniikkaan verrattuna ero näyttäisi olevan sähköisessä arvioinnissa hieman pienempi.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi keväällä 2014 äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa, ja siinä kokeiltiin ensimmäisen kerran sähköistä arviointia. Arviointi keskittyi kielentuntemuksen ja kirjoittamisen osaamiseen.
Kirjoittamisen osaamisen tehtävissä tyttöjen keskimääräinen taso oli paperitehtävissä peräti 18 prosenttiyksikköä poikia korkeampi.
Kun tehtävät tehtiin sähköisenä, tulokset olivat jonkin verran alemmat kuin paperiversiona tehdyssä arvioinnissa. Kirjoitustehtävien yleiskielen normien hallinnassa tyttöjen tulos oli 6 ja poikien 2 prosenttiyksikköä alempi kuin arvioinnin paperiversiossa.
Joka viides poika ei osaisi tehdä työhakemusta
Kirjoittamisessa tyttöjen ja poikien väliset erot olivat suurimmillaan parhaiten osatussa kirjoitustehtävässä eli kesätyöpaikkahakemuksessa. Pojista noin joka viidennellä (sähköisessä arvioinnissa joka neljännellä) hakemuksen taso oli heikko, eli he eivät olisi todennäköisesti pystyneet arkielämässä laatimaan kunnollista hakemusta.
Tytöistä heikon hakemuksen kirjoitti noin yksi kahdestakymmenestä. Tytöistä lähes puolet ylsi tehtävässä erittäin hyvään osaamiseen eli vähintään 80 prosentin ratkaisuosuuteen, pojista vajaa viidesosa.
Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että osaamistasoltaan korkeimmalle yltäneet tytöt eivät voineet näyttää arvioinnissa parasta tasoaan: heille tehtävät olivat liian helppoja. Vastaavasti ei välttämättä tavoitettu myöskään sitä, miten heikkoja kaikkein heikoimpaan tulokseen jääneet pojat todella olivat.
Poikien analysointitaidot puutteellisemmat
Kielentuntemuksessa tyttöjen keskimääräinen ratkaisuosuus oli hieman yli 10 prosenttiyksikköä poikia korkeampi. Sekä tytöillä että pojilla sähköisen arvioinnin tulos oli noin 5 prosenttiyksikköä paperiversion tulosta alempi. Suurimmillaan erot olivat yleiskielen normien hallinnassa.
Kielentuntemuksen tehtävät olivat haasteellisia: vain noin yksi seitsemästäkymmenestä oppilaasta ylsi vähintään 90 prosentin ratkaisuosuuteen.
Lähes kaikki oppilaat osasivat valita eri vaihtoehdoista kielenkäyttötilanteeseen sopivan kohteliaimman ilmauksen, mutta vain kolmasosa osasi perustella, minkä perusteella he tekivät valinnan.
Mitä enemmän oppilaiden piti kielentää avovastauksissa omia havaintojaan ja perustella näkemystään, sitä vaikeammaksi tehtävät osoittautuivat ja sitä suurempi oli sukupuolten välinen ero.
lehti 