KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Joka kolmas lakko on surulakko

Lakot eivät lopu lakkosakkoja nostamalla ja palkansaajia syyllistämällä, sanoo Markku Palokangas Ammattiliitto Prosta.

Kansan Uutiset
30.4.2015 12.33
Fediverse-instanssi:

Joka kolmas lakko vuonna 2014 oli reaktio työnantajan ilmoittamiin irtisanomisiin, selviää Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemasta työtaistelutilastosta. Puolet 128 työtaistelusta tapahtui teollisuusaloilla.

– Pitäisi kysyä, miksi ihmiset uskaltavat lakkoilla nykyisessä taloustilanteessa? Mielenilmausten syihin pitäisi puuttua ja niitä korjata, sanoo teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas Ammattiliitto Prosta.

Suomessa käytiin 128 työtaistelua vuonna 2014. Niihin osallistui noin 69 000 työntekijää. Menetettyjä työpäiviä kertyi noin 40 500.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vuonna 2014 noin kolmasosassa työtaisteluista syynä oli työvoiman vähennys tai sen uhka. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat tukitoimenpide, työnjohto ja palkkaus.

– Lakot eivät lopu lakkosakkoja nostamalla ja palkansaajia syyllistämällä. Työnantajien pitäisi miettiä omia toimintatapojaan uusiksi. Aito neuvottelu ja vaihtoehtojen etsiminen irtisanomisten sijaan estäisi useimmat surulakoista.

– Meillä on hyvin toimiva neuvottelujärjestelmä, jos sitä halutaan työpaikoilla käyttää.

Lakko on seuraus, ei syy

Suomessa yritys voi irtisanoa työntekijöitään taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä lähes rajoituksetta. Yritys voi päättää väenvähennyksistä samaan aikaan, kun se jakaa omistajille lisäosinkoa tai tekee historiansa parhaan liiketuloksen.

– Vaikka taloudellisia perusteita ei ole, aina joku tuotannollinen syy keksitään. Irtisanominen Suomessa on liian helppoa, johtaja Palokangas summaa.

Palokankaan mukaan pitäisi olla selkeämmät säännöt tilanteeseen, jossa hyvää tulosta tekevä yritys irtisanoo väkeä.

Hän muistuttaa menetettyjen lakkopäivien olevan vain murto-osa työttömyydestä.

– Nyt puhutaan lillukan varsista, sanoo Palokangas ja alkaa laskea, mitä 40 500 lakkopäivää tarkoittaa suomalaisten työpanoksessa.

Suomen 2,5 miljoonasta työikäisestä työssä käy yli 2 miljoonaa. Kun jokainen työskentelee 220 päivää vuodessa, suomalaiset tekevät yhteensä noin 440 miljoonaa työpäivää vuodessa. Lakkojen takia menetetään 40 500 päivää eli vähemmän kuin yksi kymmenestuhannesosa työpanoksesta.

– Pelkästään työttömyyden takia menetetään tuhansia kertoja enemmän työpäiviä. Se ei tunnu olevan ongelma työnantajapuolelle.

Suomessa yli 300 000 henkilöä työttömänä, joten työttömien työpanoksen menetys on 66 miljoonaa työpäivää vuodessa.

– Jos oikeasti halutaan puuttua työpäivien menetykseen, pitää puuttua työttömyyteen ja irtisanomisen helppouteen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
04

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 
05

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset