Taloustutkimus: Haglund vetovoimaisin televisiotenteissä

Taloustutkimus teki heti vaalien jälkeen kyselyn äänestyskäyttäytymisestä. Äänestäjät saivat neljä vaihtoehtoa: valitsivatko he puolueensa ja ehdokkaansa viimeistään puoli vuotta ennen vaaleja, kuukautta vai viikkoa ennen vai vasta vaalipäivänä. Vaihtoehtona oli myös saman puolueen äänestäminen.

Keskustan äänestäjät tiesivät hyvissä ajoin kannastaan. Nämä äänestäjät tekivät muita puolueita vähemmän äänestyspäätöksiä viikko ennen vaaleja. Sen sijaan vihreiden äänestäjät päättivät muita useammin kannastaan viimeisen viikon aikana.

Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton äänestäjien epäröinnistä kertoo, että heidän äänestäjänsä muita äänestäjiä useammin ratkaisivat kantansa vaalipäivänä. Perussuomalaiset hyötyivät tästä roimasti, kun taas vasemmistoliitto hävisi epäröivien äänestäjien houkuttamisessa.

Loppukiri takasi perussuomalaisille niukan tappion ja kakkosaseman. Puolueella on myös perusjoukko, joka oli päättänyt kantansa muita äänestäjiä useammin jo puoli vuotta ennen vaaleja, vaikka samaan aikaan puolueen äänestäjät ovat muita vähemmän sitoutuneita. Puolueen äänestäjien käyttäytyminen jakautui.

Kokoomus ja SDP saivat ydinjoukkonsa liikkeelle. Muita useammin näiden puolueiden äänestäjät ilmoittavat äänestävänsä samaa puoluetta. Puolueet hävisivät kilpailussa liikkuvista äänestäjistä, ja menettivät kannatustaan.

Vasemmistoliiton ja RKP:n äänestäjät näyttävät käyttäytyneen samansuuntaisesti. Näiden äänestäjät päättivät muita harvemmin kannastaan hyvissä ajoin. Päätökset tehtiin viimeistään maaliskuun loppupuolella kuukausi ennen vaaleja, vasemmistoliiton osalta jopa vaalipäivänä.

Pääkaupunkiseudun alle 50-vuotiaat naiset valitsivat ehdokkaansa muita useammin viime tipassa. Tämä lienee hyödyttänyt vihreitä, joiden äänestäjien valinnat painottuivat viikkoa ennen vaaleja.

Haglund voitti televisiojulkisuuden ylivoimaisesti

Mediassa suuren huomion kohteena eduskuntavaalien alla olleet puolueiden puheenjohtajien televisiotentit vaikuttivat eri puolueiden äänestäjiin eri tavoin. Valtaosa äänestäjistä eli 63 prosenttia kertoo, etteivät televisiotentit vaikuttaneet lainkaan puoluevalintaan. Vain kuusi prosenttia tunnustaa tenttien vaikuttaneen ratkaisevasti.

Ylivoimaisesti eniten televisiotenteistä hyötyi RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund. Lähes 60 prosenttia puolueen äänestäjistä ilmoitti tenttien vaikuttaneen ratkaisevasti tai paljon.

Vajaa puolet arvioi myös kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin ja perussuomalaisten Timo Soinin esiintymisen vaikuttaneen äänestyspäätöksiinsä ratkaisevasti tai paljon.

Vähiten äänestyspäätöksiin vaikuttivat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen, ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen sekä vihreiden Ville Niinistön esiintymiset. Punavihreät eivät porskuttaneet puheenjohtajiensa imagolla. Keskustan Juha Sipilän esiintyminen asettui eniten ja vähiten vaikuttaneiden puheenjohtajien välimaastoon.

Vaalikoneiden merkitys vahva

Äänestäjien suosiota kalastellaan eri välineiden kautta, ja äänestäjät myös käyttävät useita kanavia ehdokkaita etsiessään.

Puolet ilmoittaa, että vaalikoneet vaikuttivat ehdokkaan tai puolueen valintaan ratkaisevasti tai jonkin verran. Vaalikoneet olivat kuitenkin äänestäjille merkittävä kanava. Vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät etsivät muita useammin ehdokkaan vaalikoneesta.

Vihreiden äänestäjät arvostavat ylivoimaisesti muita enemmän sosiaalista mediaa. Keskustan ja SDP:n kannattajille lehtimainokset ovat olleet muiden äänestäjiä keskeisemmässä roolissa.

Televisiomainokset ja katujen ja tienvarsien mainokset painivat lähestulkoon samassa sarjassa. Etenkin televisiossa kontaktihinta on kallis, jos uskotaan äänestäjien televisiomainonnalle antamaan pieneen painoarvoon.

Ehdokkaiden henkilökohtainen tapaaminen on kolmannekselle tärkeää. Vähiten merkitystä tällä oli vasemmistoliiton ja perussuomalaisten äänestäjille.