Poliitikon päässä tarvitaan energiamurros

Suomen kohtalon ratkaisevat energiatehokkuus, uusiutuva tuotanto ja älyn lisääminen energiajärjestelmiin. Kyse on enää poliittisista päätöksistä.

Näin toteavat suomalaiset ympäristön, energian ja talouden asiantuntijat perjantaina julkaistavassa Maamme energia -kirjassa. Se kokoaa osaajien näkemykset, joiden mukaan Suomi on pahasti jäljessä energiamurroksessa.

Suomen on silti mahdollista saavuttaa vaikkapa energiaomavaraisuus ja kohentaa kilpailukykyä. Nykymallilla se ei onnistu.

– Suomi ei nykypolitiikallaan ole uskottava uusiutuvan sijoitusten kohde, kirjoittaa johtamisen professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Maa tarvitsee muutoksen, jossa käännytään energia-asioissa osin sisäänpäin. Kirjassa huomautetaan kuinka Suomen mobiilibisnes kasvoi, kun panostettiin kotimarkkinoiden kehittämiseen.

Ajatusmallin mukaan tuotteella on vaikea vakuuttaa ulkomaisia ostajia, jos tuotetta ei ole kotimarkkinoilla testattu.

– Suomalaisessa energiapolitiikassa pitää kääntää uusi puhdas sivu, jossa lukee suurin kirjaimin: suosi suomalaista, myös energiassa, toteaa teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

Taitava poliittinen ohjaus pelastaa

Kirjassa huomautetaan, että kansalliset verovaroista peräisin olevat merkittävät uusiutuvan energiateknologian investointimme menevät osittain hukkaan. Jäykkä energiajärjestelmämme estää kaupallistumisen hyödyt ja kotimarkkinoiden syntymisen.

Toivoa on, jos päätöksentekijämme toimivat viisaasti.

– Taitavalla poliittisella ohjauksella sekä osaamisen ja teknologia- ja palvelutuotteiden kehittämisellä kärkijoukkoon tunkeutuminen on mahdollista. Vahva kotimarkkina on tässä tietenkin kaiken perusta, uskoo sähkömarkkinoiden ja sähköverkkojen professuurissa työskentelevä Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Oppia Saksasta ja Kiinasta

Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi oli 40 maan joukossa uusiutuvan energian sijoituskohteena sijalla 36.

Kirjoittajat kehottavat ottamaan toimintamalleja muun muassa Saksasta, Tanskasta ja Kiinasta.

– Suomi voisikin ehkä ottaa oppia siitä, miten Kiinassa kotimaisen uusiutuvan energian markkinoiden kehittäminen voidaan nähdä keinona myös kotimaisen teknologian kehittämiseen ja kansainvälisten markkinoiden kasvattamiseen, miettii energia-, ympäristö- ja kehityskysymysten tutkimusjohtaja Jyrki Luukkanen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Kiinan oma tuulivoimaloiden ja aurinkokennojen tuotanto on kasvanut erittäin voimakkaasti, ja maa on tällä hetkellä johtava valmistaja aurinkokennojen alalla. Kiinalaiset osaavat käyttää runsaasti muitakin uusiutuvia.

– Tärkein uusiutuvan energian lähde Kiinassa on biomassa ja jäte. Niillä tuotetun energian määrä on suurempi kuin maan öljyntuotanto tai maakaasun tuotanto.

Suomessa ei keskustella oikeudenmukaisuudesta

Kirjoittajat käyvät lisäksi läpi muun muassa suomalaisten, länsimaiden ja kehitysmaiden vastuuta ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta.

– Suomessa ei ole oikeastaan keskusteltu globaalista oikeudenmukaisuudesta, moraalista tai eettisyydestä eduskunnan ydinvoimapäätösten tai muiden suurten energiapäätösten yhteydessä. Suomessa energiapäätösten keskiössä on ollut halpa energia, Lund huomauttaa kirjassa.

Halme, Hukkinen, Korppi-Tommola, Linnanen, Liski, Lovio, Lund, Luukkanen, Nokso-Koivisto, Partanen & Wilenius: Maamme energia. Into-tieto. 145 sivua.