Nyt huolehditaan omaishoitajista! Tämä oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viesti, kun se muutama viikko sitten julkisti strategisen ohjelmansa. Omaishoitajien vapaapäiviin luvataan 75 miljoonaa euroa lisää vuodessa.
– On hyvä, että sijaishoidon järjestämiseen on varattu rahaa, koska omaishoitajat eivät tällä hetkellä pysty pitämään vapaapäiviään, sanoo toiminnanjohtaja Marja Tuomi Omaishoitajat ja läheiset -liitosta.
Hänestä satsaus on kuitenkin aika pieni suhteessa työhön, jota omaishoitajat tekevät.
– Omaishoidolla tehdään miljardiluokan säästöt joka vuosi. 75 miljoonaa euroa ei ole siinä viitekehyksessä paljon, hän sanoo.
Kelan vuoden 2013 laskelmien mukaan vuositasolla valtio säästää 3,4 miljardia euroa sillä, että omaiset hoitavat vanhuksia, sairaita ja vammaisia.
Vapaapäivät pitämättä
Omaishoitajat jättävät kolme kuukausittaista vapaapäiväänsä usein pitämättä joko siksi, että tarjolla ei ole sopivaa sijaishoitoa, tai siksi, että omaishoitaja ei kuulu tuen piiriin. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan 350 000 omaishoitajaa, mutta vain hieman yli 40 000:lla on omaishoitosopimus kunnan kanssa.
Liiton kanta on, että vapaapäivät pitää mahdollistaa kaikille omaishoitajille, myös niille, jotka eivät saa omaishoidon tukea.
– Suurin osa omaishoitajista jää omaishoidon tuen ulkopuolelle, mutta myös heidän jaksamistaan pitäisi turvata. Hekin tarvitsevat vapaapäiviä Tuomi toteaa.
Sopimuksia ei ole tehty, koska lain ja kuntien asettamat kriteerit voivat olla niin tiukat, että käytännössä omaishoitajana toimivaa henkilöä ei hyväksytä omaishoitajaksi. Voi myös olla niin, että kunnan määrärahat eivät riitä omaishoidon järjestämiseen.
– Vaikka meillä on laki omaishoidon tuesta, tuki on sidottu kunnan määrärahoihin, Tuomi sanoo.
Niinpä omaishoidon tukea ei saada tasavertaisesti. Niin omaishoidon rahallisessa tuessa kuin sen saamisen kriteereissä on suuria kuntakohtaisia eroja. Minimikorvaus omaishoitajalle on 384,67 euroa kuukaudessa. Yhtä iso asia ovat kuitenkin myös tukipalvelut, joihin kuuluvat vapaapäivät.
Kunnan pitää järjestää vapaapäivien ajaksi sijaishoito. Usein hoitaja ja hoidettava toivovat, että hoito saataisiin kotiin, koska hoidettavan siirtäminen kodin ulkopuolelle voi olla hyvinkin raskas prosessi ja aiheuttaa sopeutumisvaikeuksia niin vapaapäivien aikana kuin sen jälkeen. Tyypillinen tapa järjestää sijaishoito on kuitenkin laitospaikka.
– Tämä on yksi syy, miksi omaishoitajat eivät pidä vapaitaan, Tuomi sanoo.
Yhtenäiset kriteerit toiveissa
Liitto toivoo, että hallitus tekee selkeän päätöksen viime vuonna valmistuneen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toteuttamiseksi ja uuden omaishoitolain säätämiseksi. Strategisessa ohjelmassa näitä asioita ei mainita.
– Lain tarkoituksena oli poistaa paikkakunnasta riippuva eriarvoinen kohtelu määrittelemällä yhtenäiset omaishoidon myöntämiskriteerit ja yhtenäiset palkkioluokat koko maahan, Tuomi toteaa.
Vastuuta siirretään koteihin
Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen arvioi, että omaishoitajien vapaapäiviin luvatulla 75 miljoonalla eurollakin hallitus siirtää hoivavastuuta koteihin.
– Kun julkisia sosiaali- ja terveydenhuolloin resursseja ollaan vähentämässä esimerkiksi höllentämällä hoitajamitoitusta, siirretään hoito- ja hoivavastuuta julkisen hoivan piiristä potilaan omaisille, hän päättelee.
Pekonen luettelee hallitusohjelmasta löytämiään omaishoitoa koskevia kirjauksia:
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Varmistetaan vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten. Lisätään yhteisöllisyyttä ja sukupolvien välistä yhteyttä. Omaishoitoon kohdennetaan resursseja. Työikäisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen lisätään.
– Näistä ei kyllä avaudu, että mitä hallitus aikoo, Pekonen sanoo.
Hän on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
Pekosen mielestä keskeinen ongelma yksilöille on se, että omaishoitajia ja hoidettavia kohdellaan eri lailla eri puolilla maata.
– Mahdollisuus ylipäätään saada omaishoidon tukea näyttää määräytyvän sen mukaan, missä sattuu asumaan. Se on kohtuutonta, hän sanoo.
Samoin on korvauksen määrän laita. Kunnat luokittelevat jokainen mielensä mukaan sen, kuinka omaishoidosta maksetaan.
lehti 