Eduskunnan keskustellessa keskiviikkona hallituksen ihmisoikeusselonteosta monen eduskuntaryhmän puheeseen ehti viittauksia tiistaina julkistettuun lääninhallitusten selvitykseen, joka kertoi vanhustenhuollon räikeistä puutteista. Keskustelussa vaadittiin resursseja vanhusten ihmisoikeuksien toteuttamiseen. SDP ehti jo aiemmin päivällä ilmoittaa, että se tekee välikysymyksen vanhustenhoidosta.
– Toisten oikeuksia kunnioitetaan poliittisessa päätöksenteossa enemmän kuin toisten. Miten muuten on selitettävissä, että Vanhasen valtakunnassa lukkojen taakse suljettuja vanhuksia sidotaan sänkyihin, säilöönottokeskuksessa pidetään 0–18-vuotiaita lapsia vankilamaisissa olosuhteissa, leipäjonot pidentyvät , Vasemmistoliiton Minna Sirnö kysyi.
– Vanhustenhuollon tilanne herättää vakavan epäilyksen siitä, kykeneekö yhteiskuntamme turvaamaan ikääntyneen ihmisen perusoikeuksien toteutumisen, sanoi SDP:n Ilkka Kantola.
– On syytä selvittää, tarvitaanko vanhustenhoitoon tiukempaa normiohjausta, keskustan Aila Paloniemi totesi ja piti arvokkaan vanhuuden turvaamista vanhuksille ihmisoikeuskysymyksenä.
Ihmisoikeusinstituutiota tarvitaan
Ulkomaalaisista marjanpoimijoista Hämeenlinnan naisvankien olosuhteisiin, saamelaisten tilanteeseen ja Irakin pakolaisleirien ongelmiin polveilleessa keskustelussa kansallinen ihmisoikeusinstituutio arvioitiin tarpeelliseksi. Aietta perustaa se eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteyteen kiitti niin oppositio kuin hallitusrintama.
– Tämä uusi, riippumaton instituutio tarkastelisi kaikkea päätöksentekoa ihmisoikeuksien näkökulmasta, Sirnö arvioi. Hän totesi Suomessa ihmisoikeustilanteen olevan huono erityisesti vanhusten ja vähemmistöjen kannalta.
Puheet ja teot riitelevät
Sirnö painotti, että ihmisoikeudet eivät voi olla irrallinen lohko, johon palataan, jos ne eivät vaikeuta voitontavoittelua.
– Nyt ristiriita ihmisoikeusselonteon ja samaan aikaan eduskuntaan tuotavien hallituksen esitysten välillä on räikeä, hän totesi ja muistutti myös työttömien, asunnottomien, ruokajonoissa seisovien ja köyhien lapsiperheiden tilanteesta.
– Ministerien puheet ihmisoikeuksista ja heidän konkreettiset tekonsa politiikassa eivät yksinkertaisesti kohtaa ihmisten arjessa.
Hän kysyi myös, mitä kertoo hallituksen ihmisoikeustyön uskottavuudesta se, että budjettiriihessä leikattiin aiemmin sovituista kehitysyhteistyömäärärahoista.
– Nämä leikkauksethan riistävät ihmishenkiä ja hidastavat naisten ja tyttöjen aseman vahvistamista.
Suomella uskottavuutta
Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) esittelemä selonteko sisältää nyt ensimmäistä kertaa läpileikkauksen Suomen suhteesta ihmisoikeuksiin niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. Erilaisia kolmen kohdan listoja ladellut Stubb arvioi Suomen maineen ihmisoikeustoimijana hyväksi, vaikka joitain kansallisia epäkohtia löytyy.
– Suomella on uskottavuutta tasavertaiseen vuoropuheluun kykenevänä kumppanina, hän totesi kansainvälisistä ihmisoikeuskysymyksistä ja kiitti Suomen hallituksen roolia sekä EU:ssa että ETYJ:ssä.
Stubb listasi Suomen keinojen ilmisoikeushaasteisiin perustuvan aloitteellisuuteen ja rehellisyyteen ja toimimiseen kansainvälisissä instansseissa.
Sirnö kuitenkin muistutti, että hallitus harvoin ottaa esiin ihmisoikeuksia ja heitti piikin Stubbillekin.
– Kun Stubbilta taannoin tivattiin, miten suomalaiset rauhanturvaajat koulutetaan kohtaamaan järjestelmällistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, hän totesi toivovansa, etteivät suomalaiset näe sellaista, Sirnö siteerasi.
– Kolmen apinan tavoin hallitus ei siis näe, kuule tai puhu ihmisoikeusloukkauksista.
uutiskirje 
