Asia tuli ilmi yllättäen ja ilman mitään poliittista keskustelua joukkojen tarpeellisuudesta. Lapintie on toiminut useissa ulko- ja turvallisuus- sekä puolustuspolitiikka käsittelevien parlamentaaristen työryhmien jäsenenä.
Puolustusvoimat on perustanut nopean valmiuden joukot. Osalle kotiutuvista varusmiehistä on tarjottu mahdollisuutta sitoutua tulemaan palvelukseen nopeammin kuin laki vaatii.
Lain mukaan tulee kutsu kertausharjoituksiin lähettää vähintään kolme kuukautta aikaisemmin. Puolustusvoimien viestintäjohtaja Mika Kalliomaan mukaan (Helsingin Sanomat 25.6.) ”ehkä mennään kylmän sodan aikoihin”, kun Suomessa on toimittu vastaavasti.
Kriisien ratkaiseminen rauhanomaisesti, neuvotellen ja diplomaattisin keinoin on Suomen vahvuus.
Puolustusvoimat reagoi tällä toiminnallaan Ukrainan kriisiin nostaen valmiuttaan. Eikö tämä edellyttäisi vähintään poliittista keskustelua?
– Varmaan asiasta olisi ollut hyvä keskustella eduskunnassa. Minulla ei ole tietoa, onko asia ollut esillä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa, toteaa Lapintie.
Miten näet puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) roolin tässä asiassa? Vai pitääkö olla roolia lainkaan?
– On selvää, että eduskunnalle vastuullisen ministerin tulee olla selvillä tällaisista valmisteluista.
Onko puolustusvoimat oikealla asialla? Onko hätävarjelun liioittelua?
– Euroopan tilanne ei enää ole sellainen, jollaiseksi kuvittelimme sen vain muutama vuosi sitten. Kuitenkin kriisien ratkaiseminen rauhanomaisesti, neuvotellen ja diplomaattisin keinoin on meidän vahvuutemme, jota sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen tulisi ennen kaikkea vahvistaa.
Miten näet: onko puolustuspolitiikan rooli ulkopolitiikan kustannuksella vahvistumassa?
– Toki puolustusvoimien resurssien lisääminen on vahvasti ollut esillä viimeisten vuosien aikana. Suomessa puolustuspolitiikka on edelleenkin alisteista ulkopolitiikalle, ja hyvä näin. Keskeinen asema on pääministerillä ja tasavallan presidentillä.
Onko tästä muutoksesta keskusteltu esimerkiksi selontekojen valmistelun yhteydessä viime vuosien aikana?
– Selontekojen ja muidenkin työryhmien valmistelussa tilannekuva Suomen turvallisuustilanteesta on ollut melko yhteneväinen. Keinojen osalta on ollut erimielisyyttä. Monet puolueet haluavat vastata haasteisiin puolustusmäärärahoja lisäämällä, kun taas itse olen edelleenkin sitä mieltä, että puolustusmäärärahat pitää suhteuttaa muun yhteiskunnan tarpeisiin.
– Sen sijaan tulee edelleen kehittää meidän siviilikriisinhallintaamme, eikä niin että puolustusbudjettia kasvatetaan ja vastaavasti sitten muualta leikataan, toteaa Lapintie.
lehti 