Torstaina kymmenen poliittista nuoriso- ja opiskelijajärjestöä julkaisi kannanoton väkivaltaa ja uhkailua vastaan. Allekirjoittajien joukosta puuttuivat Vasemmistonuoret ja Perussuomalaiset Nuoret.
Jättäytyminen kannanotosta herätti kysymyksiä, joihin Vasemmistonuoret vastasi Facebookissa ja Ylen Kioskin haastattelussa. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi kirjoittaa blogissaan, että järjestö tuomitsee kaiken poliittisen väkivallan, mutta ei halunnut käyttää siihen kyseistä kannanottoa.
”Toista ääripäätä etsitään pakonomaisesti”
Vasemmistonuoret on huolissaan paitsi poliittisen väkivallan lisääntymisestä myös siitä käytävästä mediakeskustelusta.
”Uusnatsien väkivallalle etsitään pakonomaisesti vastinparia jostain toisesta ääripäästä”, Ahlakorpi kirjoittaa. Esimerkiksi suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala sanoi Jyväskylän iskun jälkeen, ettei sivullisten tarvitse olla huolissaan natsiväkivallasta, koska uusnatsit hyökkäävät vain poliittisten vastustajiensa ja vähemmistöjen kimppuun.
”Poliisi kehysti kansallissosialistien vastakohdaksi jonkin toisen äärilaidan, johon tavalliset ihmiset eivät kuulu. Tämän saman puhetavan näemme myös nuorisojärjestöjen kannanotossa. Yksittäistä järjestöä ei tarvitse mainita jokaisessa kannanotossa, mutta useista ääriliikkeistä puhuminen ja epätäsmällisen ääriajattelun (jota nuorisojärjestötkin saattavat toisilleen edustaa) tuomitseminen antavat kuvan päätään nostaneesta ääriliikkeiden kirjosta.”
Kuitenkin ainoa suomalainen ääriliike, joka on vuosien ajan käyttänyt järjestelmällistä väkivaltaa politiikkansa välineenä, on Suomen Vastarintaliike, Ahlakorpi kirjoittaa.
”Ääriliikkeiden epätäsmällisyyden lisäksi kannanotossa väkivaltaan rinnastetaan myös vandalismi. Emme käytä vandalismia politiikan välineenä. Emme myöskään halua vähätellä poliittista väkivaltaa ja sen uhreja vertaamalla esimerkiksi rasististen mainosten repimistä ihmisen pahoinpitelemiseen.”
lehti 