Keuruun vastaanottokeskusta käsitellään todennäköisesti pian uudelleen. Keuruun kaupunginvaltuuston jäsen Jouko Pihlainen (vihr.) toteaa, että todennäköisesti hän on mukana uuden kierroksen aloittamisessa.
Keuruun kaupunginvaltuusto hylkäsi vastaanottokeskuksen perustamisen entisen pioneerirykmentin tiloihin äänin 21–14.
Pihlainen arvelee, että syy kaupunginvaltuuston päätökseen liittyi tulijoihin. Keskisuomalaisessa kaupungissa mietittiin, että turvapaikanhakijoista 80 prosenttia olisi nuoria miehiä.
Pakolaiset käyttävät rahaa kaupoissa. Lisäksi tyhjänä oleville tiloille olisi saatu käyttöä.
Pihlainen pohtii, että vastaanottokeskuksen perustamista voisi yrittää uudelleen ehdottamalla kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Kiintiöpakolaisilla on UNHCR:n myöntämä pakolaisasema.
– Heissä on enemmän naisia ja lapsia kuin turvapaikanhakijoissa.
Perussuomalaiset
organisoi ja vastusti
Keuruun vastaanottokeskus olisi ollut Suomen suurin. Sinne olisi voitu majoittaa noin 500 ihmistä. Keuruulla asuu noin 10 200 ihmistä.
Keuruun kaksi suurinta valtuustoryhmää ovat keskusta ja SDP. Näiden ryhmien enemmistö vastusti vastaanottokeskusta. Eniten vastaan olivat perussuomalaiset. Enemmistö kokoomuslaisista kannatti vastaanottokeskusta.
Pihlainen on ainoa vihreiden jäsen kaupunginvaltuustossa. Hän toimii SDP:n valtuustoryhmässä. Keuruun kaupunginvaltuustossa ei ole vasemmistoliittolaisia.
Pihlaisen mukaan useita päättäjiä painostettiin ja uhkailtiin vastaanottokeskuksen takia. Pihlainen ei saanut uhkauksia.
Lisäksi perussuomalaiset organisoivat ihmisiä kaupungintalolle ennen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokoontumista. Paikalla oli poliiseja turvaamassa kokousta.
– Yhteensä paikalle oli tullut 100 henkeä, joista saliin mahtui 42. Yleensä kokouksissa on ehkä kymmenen henkeä.
Kaupungin maine
koki kolauksen
Pihlaisen mielestä Keuruun maine kärsi. Lisäksi kaupungilta jää saamatta turvapaikanhakijoista ja pakolaisista saatava hyöty.
– Pakolaiset käyttävät rahaa kaupoissa. Lisäksi tyhjänä oleville tiloille olisi saatu käyttöä.
Vastaanottokeskuksia suunnitellaan eri puolille Suomea. Osa kaupungeista ja kunnista on hyväksymässä vastaanottokeskuksen, osa ei. Vastaanottokeskuksen hylännyt Forssa miettii asiaa uudelleen.
Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan vastaanottokeskuksen perustamiseksi ei tarvita kunnan hyväksyntää. Orpon mukaan asiassa edetään vielä vapaaehtoisuuden pohjalta.
Hyrylä on vahvoilla Tuusulassa
Tuusulan kunnanvaltuutettu Seppo Noro (vas.) teki valtuustoaloitteen vastaanottokeskuksen perustamisesta kuntaan. Mukaan aloitteeseen lähti kolme kunnanvaltuutettua. Yksi oli SDP:stä, yksi vihreistä ja yksi Tuusulan puolesta -valtuustoryhmästä. Noro on ainoa vasemmistoliittolainen Tuusulan kunnanvaltuustossa.
Noron mukaan osa pyydetyistä kieltäytyi allekirjoittamasta aloitetta. Noro ymmärtää heitä.
– Yhtäkkiä tulee isohko asia.
Noron mukaan vastaanottokeskus kannattaisi sijoittaa Hyrylässä sijaitsevan entisen varuskunnan alueelle.
Samaa mieltä on ylitarkastaja Visa Knape Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä.
– Tällä hetkellä Hyrylän varuskunta kokonsa puolesta sopisi varmasti parhaiten tähän tarkoitukseen.
Maahanmuuttovirasto ei ole edennyt asiassa.
– Tuusula tai kiinteistön omistaja ei ole ottanut yhteyttä Maahanmuuttovirastoon, joten sitä korttia ei ole vielä toistaiseksi käännetty.
Tuusulan kunnanjohtajan Hannu Joensivun mukaan Noron ja muiden allekirjoittajien valtuustoaloite käsitellään normaaliin tapaan.
Uudellamaalla sijaitsevassa Tuusulassa asuu noin 38 400 ihmistä.
Noro ei ajattele, että vastaanottokeskuksesta pitäisi olla mitään erityistä hyötyä.
– Ihmisiä on autettava.
Noron mielestä ilmapiiri pakolaisia vastaan on Suomessa heikko.
– Se on myrkyllinen, ikävä.
lehti 