KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomalaiset haluavat nopeita ilmastotoimia

WHO:n mukaan ilmansaasteisiin kuoli vuonna 2012 seitsemän miljoonaa ihmistä. Pariisissa on joulukuussa määrä solmia uusi ilmastosopimus.

WHO:n mukaan ilmansaasteisiin kuoli vuonna 2012 seitsemän miljoonaa ihmistä. Pariisissa on joulukuussa määrä solmia uusi ilmastosopimus. Kuva: Lehtikuva/Kenzo Tribouillard

Suomalaiset toivovat kansainväliseltä yhteisöltä nopeita ilmastotoimia, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajoittaa alle kahteen asteeseen.

Kansan Uutiset
25.9.2015 13.35
Fediverse-instanssi:

Suomalaiset pitävät kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita tärkeimpänä foorumina ilmastohaasteen ratkaisemiseen. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että kansainvälisen yhteisön tulisi tehdä kaikkensa lämpötilan nousun rajoittamiseksi kahteen asteeseen ja yhteensä neljä viidestä on sitä mieltä, että kunnianhimoisia toimia tarvitaan pikaisesti, käy ilmi ympäristöministeriön TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Pariisissa on joulukuussa määrä solmia uusi ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennettäisiin maailmanlaajuisesti vuoden 2020 jälkeen. Näkemykset sopimuksen vaikuttavuudesta kuitenkin jakautuvat: vain vajaa kolmannes vastanneista uskoo, että sopimuksesta saadaan riittävän kunnianhimoinen, jotta ilmastonmuutos pysyisi hallinnassa.

Yhteinen pitkän aikavälin tavoite tärkeä

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on jo vuonna 2010 sovittu yhteiseksi tavoitteeksi rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahden asteen. Selvän enemmistön mielestä Pariisin ilmastosopimuksessa tulisi asettaa pitkän aikavälin päästövähennystavoite, joka kertoo miten kahden asteen polulle päästään.

– Kansalaisten näkemykset ovat pitkälti linjassa asiantuntijoiden kanssa. Koska sopimusta varten annetut päästövähennyssitoumukset eivät vielä vie meitä kahden asteen polulle, on Pariisissa kyettävä sopimaan yhteinen pitkän aikavälin tavoite sekä säännöllinen tarkastelu, joka mahdollistaisi tarvittaessa maiden sitoumusten kiristämisen helposti, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Rikkaille maille tiukemmat päästövähennykset

Pariisin ilmastosopimusta varten maat ilmoittavat, millaisiin päästövähennyksiin ne ovat valmiita. Panoksia on tähän mennessä tullut 72 maalta.

Suomalaisten näkemysten mukaan maiden panosten tulisi olla sitä kunnianhimoisempia, mitä rikkaampia maat ovat. Rikkaiden maiden tulisi myös tukea köyhempiä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyssä ja minimoinnissa. Suomen oman ilmastorahoituksen lisääminen kuitenkin jakaa mielipiteet: lisäämisen kannattajia ja vastustajia on suurin piirtein saman verran.

Maiden päästövähennystavoitteiden tulisi myös olla suhteessa maiden historialliseen vastuuseen, eli niiden, jotka aiemmin ovat päästäneet paljon, tulisi kantaa myös hillinnästä suurempi taakka. Toisaalta tukea sai myös näkemys, jonka mukaan päästöjä tulisi vähentää siellä, missä se on helpointa.

EU ja Suomi edelläkävijöiksi

EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 62 prosenttia vastaajista olisi valmis nostamaan EU:n päästövähennystavoitetta, mikäli suuret päästäjät nostavat tavoitteitaan. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että tavoitetta tulee nostaa riippumatta muiden maiden tavoitteista.

Neljä viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että Suomen pitäisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään nykyisestä. Heistä vajaa puolet on sitä mieltä, että näin tulisi tehdä myös siinä tilanteessa, että useat muut maat eivät vähennä päästöjään.

Valtaosa suomalaisista näkee ilmastonmuutoksen hillintätoimet mahdollisuutena parantaa elämänlaatuamme ja lähes puolet vastanneista kokee, että EU:n ja Suomen tiukka ilmastopolitiikka tukisi laajemminkin kilpailukykyämme ja vientiämme. Toisaalta hieman yli puolet vastaajista katsoi, että liian kireä ilmastopolitiikka voisi ajaa raskaan teollisuuden investoinnit maihin, joissa ilmastopolitiikka on löysempää (ns. hiilivuoto).

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset