Koulutussäästöt muuttavat suomalaisen koulutuksen lopullisesti.
– Kyllä niin voi sanoa, että sivistys tuhoutuu, huokaisee Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa koulutuspäällikkönä työskentelevä Tapani Kaakkuriniemi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson meni vielä pidemmälle eduskuntaryhmänsä puheenvuorossa tiistaina.
– Hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset hautaavat lopullisesti kansansivistyksen periaatteen.
Koulutus voi lamaantua.
– Tämä raunioittaa aika tehokkaasti, sanoo Vasemmisto-opiskelijat ry:n pääsihteeri Tiina Parkkinen.
Opiskelijat eivät ole tyytyneet vain puhumaan. He valtasivat Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen viime viikon perjantaina. Mukana on yliopistoväen lisäksi muitakin opiskelijoita. Valtaus jatkuu ainakin lauantaihin.
Opiskelijat vastustavat koulutusjärjestelmään tehtäviä leikkauksia ja leikkauspolitiikkaa. Lisäksi he vaativat, että korkeakouluja ohjaa sivistys- ja kulttuuripolitiikka, ei kaupallisuus.
Opiskelijat eivät
valmiita töihin
Koulutuksesta on leikattu jo aiemmin. Tilanne on vakava.
– Monet meidän alalla sanovat, että he eivät ole valmiita työelämään, kertoo sosionomiopiskelija Miro Jukka Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Jukan mukaan käytännön opetus on hyvää. Sen sijaan alan yleissivistyksen opetus on puutteellista. Jukan mielestä esimerkiksi sosiaalialan ja politiikan sidosta ei käsitellä tarpeeksi.
Jukka aikoo hankkia alansa yleissivistystä yliopisto-opinnoilla.
Ammattikorkeakoulusta valmistuneet sosionomit työskentelevät esimerkiksi lastensuojelussa tai mielenterveystyössä.
Huono tapa
opiskella lisääntyy
Koulutuspäällikkö Kaakkuriniemi toimii myös Akavan varapääluottamusmiehenä ja Helsingin yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtajana. Kaakkuriniemen mielestä säästöt yliopistossa kohdistuvat raskaasti opetukseen.
– Kontaktiopetusta on vähemmän. Kirjatenttejä on jo enemmän kuin aiemmin. Projektityöt tulevat lisääntymään, mutta ne eivät ole paras tapa oppia.
Tutkimus kärsii, koska leikkaukset kohdistuvat apurahoja jakaviin säätiöihin, järjestöihin ja tutkimuslaitoksiin.
Helsingin yliopiston laskelmien mukaan sen leikkaukset ovat 106 miljoonaa euroa vuodessa Sipilän hallituskauden lopulla. Helsingin yliopisto vähentää henkilöstöä enintään 1 200 ihmisellä vuoteen 2020 mennessä.
Helsingin yliopistolla oli vuoden 2013 henkilöstötilinpäätöksen mukaan töissä 8 286 henkilöä. Heistä 45 prosenttia työskentelee opetuksessa ja tutkimuksessa. Loput 55 prosenttia on muuta henkilöstöä. Yliopiston menoista kaksi kolmasosaa on henkilöstömenoja.
Helsingin yliopisto on Suomen suurin yliopisto. Siellä opiskelee noin 35 000 ihmistä.
Koulutussäästöjen kokonaismäärä riippuu laskutavasta. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) laskuopin mukaan koulutussäästöt valtiontalouteen vuonna 2019 ovat 641 miljoonaa euroa ja julkiseen talouteen 884 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna vuoden 2015 tasoon.
Kaupallisuus ei toimi
kasvatustieteissä
Helsingin yliopisto aikoo hakea lisää tuottoja tehokkaalla kansainvälisen tutkimusrahoituksen haulla, varainhankinnalla ja yritysyhteistyöllä.
Kaakkuriniemen mielestä opinnot jaetaan kahteen luokkaan.
– Tekniikan alalla kaupallisuuteen uskotaan, vielä vähän luonnontieteissäkin. Humanistisilla aloilla ja kasvatustieteissä se on epätoivoista.
Vasemmisto-opiskelijoiden pääsihteeri Parkkinen opiskelee Hel-
singin yliopistossa uskontotieteitä. Parkkisen mielestä kaikki alat ovat tärkeitä sivistykselle.
– Innovatiivisuus on nyt vaarassa.
Konsensus
on toiminut
Leikkausten ja kaupallisuuden vastustamisen lisäksi valtaajat haluavat koulutusjärjestelmään suoraa demokratiaa, etteivät päätökset tulisi ylhäältäpäin.
Valtauksen väkirikkaissa yleiskokouksissa on äänestysten sijasta käytetty konsensus-periaatetta.
– Se on toiminut, sanoo valtaukseen osallistunut Niia Virtanen.
Hallituksen päätökset tulevat ylhäältä. Jos hallitus toteuttaa koulutusleikkauksensa, tiettyjen alojen opiskelijat näkevät niissä yhden hyvän puolen.
– Minulle tulee töitä, naurahtaa psykologiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Virtanen.
Samaa mieltä on sosionomiopiskelija Jukka.
– Työkkärijonoista tulee pitkiä.
uutiskirje 
