Nuorten koulutusta ja työllistymistä edistävän nuorisotakuun rahoitus romahtaa kymmenesosaan entisestä, mikä hallituksen budjettiesitys läpäisee eduskunnan.
Nuorisotakuu oli edellisen hallituksen silmäterä ja se kuuluu myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeisiin. Kärkihankkeen rahoitus putoaa kuitenkin vaatimattomalle tasolle.
Edellisellä hallituskaudella nuorisotakuuseen osoitettiin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt rahoitus putoaa 10 miljoonaan euroon koko vaalikaudeksi. Ensi vuodeksi nuorisotakuuseen on budjetoitu 3,5 miljoonaa euroa.
– Nuorisotakuuta ei tietenkään pystytä määrärahojen vähetessä toteuttamaan entisellä volyymillä, arvioi työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Ministeriön esitykseen määrärahat sisältyivät, mutta valtiovarainministeriön punakynä heilahti ja hallituksen budjettiriihi sinetöi lopputuloksen.
Määrärahat pois
Jäljelle jäävien rahojen Felt arvioi menevän etsivään nuorisotyöhön ja toivon mukaan myös mielenterveyspalveluihin.
– Sen sijaan työ- ja elinkeinotoimistojen tarjoamiin palkkatukiin, ostopalveluihin tai pilotointeihin ei määrärahoja ole.
Myöskään nuorten työllistymistä helpottavaan Sanssi-korttiin eivät rahat riitä. TE-toimisto on voinut antaa nuorelle alle 30-vuotiaalle työttömälle Sanssi-kortin, joka kertoo työnantajalle, että hänen työllistämiseensä voi saada palkkatukea.
Palkkatuen suuruus on 700 euroa korkeintaan kymmenen kuukauden ajan.
Nuorista huolta
Hallituksen on tarkoitus kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Samalla vetovastuu siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Sen tarkoitus on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Nuorisotyöttömyyttä takuu ei ole kyennyt nujertamaan pitkään kestäneen taloustaantuman oloissa.
– Nuorisotakuussa on ollut erittäin hyvää, että koko yhteiskunta saatiin heräämään siihen, että nuorista täytyy pitää huolta.
Feltin mukaan toimintamallin vahvuuksia ovat olleet etsivä nuorisotyö väliinputoajien löytämiseksi sekä matalan kynnyksen palvelu. Myös nuorten yrittäjyyspajoista on saatu hyviä tuloksia.
Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättävälle on voitu tarjota jatkokoulutuspaikka.
– Nuoret ovat voineet havaita, että heidän palveluihinsa satsataan. Jää nyt nähtäväksi, mitä tälle tapahtuu, kun ei ole enää määrärahoja käytettävissä, Felt tuumii.
lehti 