Huono-osaisten ryhmät kokevat hyvinvointinsa huomattavasti suomalaisten enemmistöä heikommaksi, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin, keitä suomalaisessa ruoka-avussa ja neulanvaihtopisteissä käy.
Tutkimuksen mukaan merkittävä osa suomalaisista on jäänyt sivuun hyvinvoinnin ja terveyden myönteisestä kehityksestä. Suomessa elää arviolta 100 000 ihmistä yhteiskunnan reunoilla, huono-osaisuuden notkelmissa, olosuhteissa, joissa inhimillisen toiminnan edellytykset ovat kaikilla mittareilla mitattuna hyvin niukat.
Tutkimukseen haastateltiin vuosina 2012–2014 Itä-Suomen yliopiston toimesta 3 474 leipäjonoissa käyvää ja 526 neulanvaihtopisteissä käyvää sekä Kelan toimesta 1 006 väestöä edustanutta vastaajaa.
Työttömiä ja lomautettuja
Leipäjonoissa käyvistä noin puolet on naisia ja puolet miehiä. Iän perusteella suuri osa ruoka-avussa käyvistä on 46-vuotiaita ja sitä vanhempia. Kolmannes on käynyt korkeintaan peruskoulun. Puolet työikäisistä kävijöistä on työttömiä tai lomautettuja. Työelämässä on mukana ainoastaan joka kahdeksas.
Eläkeläisiä on runsaasti mutta opiskelijoita suhteellisen vähän. Suuri enemmistö asuu vuokralla ja asunnottomia on kahdeksan prosenttia. Yksin asuminen on yleistä.
Ruoka-avussa käyviin verrattuna neulanvaihtopisteissä käyvät ovat huomattavasti nuorempia: viisikymppiset neulanvaihtopisteissä käyvät suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat suhteellisen harvinainen ilmiö, sillä pitkään jatkunut kovien huumeiden käyttö ei ennusta korkeaa elinikää.
Neulanvaihtopisteissä käyvistä kaksi kolmesta on miehiä. Yli puolet kävijöistä on suorittanut korkeintaan peruskoulun. Reilu kaksi viidestä on työttömiä tai lomautettuja.
Huono-osaisimpia ei edes tavoiteta
Ruoka-avussa ihmiset kokevat pärjäävänsä elämässään koko väestöä heikommin, ja kaikkein heikoimmin pärjäävät neulanvaihtopisteissä käyvät henkilöt. Heikoin pärjäämisen kokemus on neulanvaihtopisteissä käyvillä nuoremmilla ikäryhmillä sekä naisilla.
Elämässä pärjääminen toimii ennakkoehtona hyvinvoinnille, mutta leipäjonoissa ja neulanvaihtopisteissä käyvät ovat kauttaaltaan muuta väestöä heikommassa asemassa myös elämänlaatunsa suhteen.
– Ongelmat elämänlaadussa liittyvät muun muassa heikentyneeseen terveydentilaan sekä elämään ja elintasoon tyytymättömyyteen, kertoo tutkija Maria Ohisalo.
Myös kokemus taloudellisesta hyvinvoinnista on huono väestöön verrattuna. Ongelmat näkyvät kykenemättömyytenä selviytyä veloista ja käsityksenä riittämättömästä avun ja tuen saannista kaupungilta ja seurakunnilta. Molemmat huono-osaisten ryhmät ovat niin pärjäämisensä ja hyvinvointinsa kuin elämänlaatunsa suhteen sosiaalisen etäisyyden päässä koko väestöstä.
– Vielä heikommassa asemassa ovat ne huumeiden käyttäjät, jotka eivät kykene edes neulanvaihtopisteisiin asti, ja joita ei ole tällä tutkimuksella tavoitettu. Vastaavasti ruoka-apu ei tavoita esimerkiksi kotiensa vangeiksi jääneitä liikuntarajoitteisia, lisää tutkija Tuomo Laihiala.
Kyse yhteiskuntarauhasta
Tutkijoiden mukaan hyvinvointivaltion vuotavat haavat luovat riskin, että huono-osaisimpien auttaminen jää vapaaehtoisuuden, kirkon ja kolmannen sektorin varaan, kun julkinen valta ei kanna sille kuuluvaa vastuutaan. Ruoka-avussa ja neulanvaihtopisteissä käyvät nykyajan muukalaiset ovat myös hyvinvoivan enemmistön ja usein erityisesti sen etua ajavan politiikan asia.
– Muukalaiset ovat keskuudessamme tänään, eivätkä lähde huomenna. Huono-osaisten auttaminen ja sitä kautta heidän hyvinvointinsa lisääminen on tärkeää myös yhteiskuntarauhan kannalta, tutkijat Ohisalo, Laihiala ja professori Juho Saari painottavat.
lehti 