Suomessa vallitsee vaihtoehdottomuuden ilmapiiri.
– Tavalliset ihmiset oikeasti miettivät, että tavallisten työntekijöiden on pakko leikata jotain. Miksi ihmeessä? Samaan aikaan tiedetään, että on törkeitä verovuotoja veroparatiiseihin, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoo ja kysyy, että miksei puhuta harmaan talouden torjunnasta, varallisuusveron palauttamisesta ja pääomatuloverotuksen kiristämisestä sen sijaan, että pienituloisilta kätilöiltä ja kaupan kassoilta pulitettaisiin sunnuntaikorvaukset tai palkansaajilta vietäisiin lomarahat.
– Varallisuus keskittyy meilläkin liian pienelle joukolle. Miksi joidenkin pitää kerätä niin paljon omaisuutta? Pekonen ihmettelee.
Näistä talkoista hupi puuttuu kokonaan.
Ristiriitaista
Pekonen on ihmeissään oman sukupolvensa kanssa: Moni suomii kovin sanoin ammattiyhdistysliikettä ja jopa kampanjoi siitä eroamisen puolesta.
– Nämä ihmiset nauttivat kahdeksan tunnin työpäivästä, lomista, työterveydenhuollosta, lomarahoista, mutta haukkuvat ay-liikettä taantumukselliseksi. Onko ammattiyhdistysliikkeen osuus näiden asioiden olemassaoloon todellakin unohtunut?
Oppositiokansanedustaja kuvailee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimia yhdellä sanalla.
– Ristiriitaista, hän sanoo.
– Nyt on monta palikkaa, jotka kaikki liikkuvat vääriin suuntiin.
Ristiriitaista on esimerkiksi se, että yksi hallituksen kärkihankkeista on osaaminen ja koulutus.
– Sitten siitä leikataan. Leikkaukset ottavat pois lapsiltamme, jotka kuitenkin ovat meidän tulevaisuutemme, hän sanoi samaan aikaan, kun eduskunta valmistautui syksyn ensimmäiseen välikysymykseen. Se koski juuri koulutuksen leikkauksia.
Ihmiset töihin
Pekonen näkee yhden vakavimmista ristiriidoista siinä, että työttömyyttä kasvatetaan sen sijaan, että investoitaisiin vaikkapa lainarahalla, jotta saataisiin luotua työpaikkoja ja ihmiset töihin.
– Valtion velkakehitys pitää saada kääntymään, muttei se käänny sillä, että jatkuvasti leikataan ostovoimaa, hän sanoo hallituksen suunnitelmista toteuttaa niin sanottu tuottavuusloikka leikkaamalla palkansaajilta.
– Työttömyyden kasvu vaikuttaa talouteen suoraan. Nyt pitäisi keskittyä saamaan ihmiset töihin.
Pekonen toistaa viestin, jota vasemmistoliitto on hokenut.
– Maksamme työttömyyskorvauksia vuositasolla saman verran kuin valtio ottaa uutta velkaa. Se on järjetöntä.
– Samaan aikaan eduskunta käsittelee eläkeuudistusta, jonka tarkoitus on pidentää työuria. Mitä järkeä tässä on nykyisenlaisessa työllisyystilanteessa?
Kaikista keskeisistä kysymyksistä tuntuu löytyvän ristiriita, myös pakolaiskysymyksestä
– Meillä sanotaan, että ihmisiä pitää auttaa siellä, missä hätä on, mutta sitten leikataan kehitysyhteistyörahoja.
Talkoot ilman hupia
Pekosta ärsyttää hallituksen jatkuva puhe talkoista.
– Talkoot tarkoittavat jotain vapaaehtoista ja mukavaa. Näistä talkoista hupi puuttuu kokonaan.
Hän huomauttaa, että tavalliset palkansaajat, eläkeläiset, opiskelijat ja lapsiperheet eivät voi päättää, osallistuvatko talkoisiin.
– Näiltä ryhmiltä otetaan väkisin. Vain hyvätuloiset voivat päättää itse, hän sanoo.
Hyvätuloisille talkoot ovat vapaaehtoiset. Keinotkin ovat kyseenalaisia Pekosen mielestä.
– Alkukesästä pääministeri muun muassa kehotti yritysjohtajia laskemaan palkkojaan. En ymmärrä. Jos he laskevat palkkojaan, verotulot pienenevät.
Hänestä pääministerin selitys siitä, että hyvätuloisilta ei leikata, koska nyt leikataan etuuksista ja hyvätuloiset eivät niitä tarvitse, ontuu.
– Eihän kukaan saa etuutta ilman syytä.
Pekonen kirjoitti syyskuussa Viikkolehden kolumnissaan laskeneensa, että hän menettäisi vanhasta lähihoitajan palkastaan 1 300 euroa vuodessa hallituksen kaavailemilla leikkauksilla. Porvoolainen kätilö kertoi Ylen A-studiossa, että hänelle menetys olisi 3 000 euroa.
Yllättävän harvan luvut pysäyttivät.
– Niille, joilla on hyvät tulot, kolme tonnia on pikkuraha. Ehkä he ajattelevat, että voisihan semmoisen summan antaa pois, Pekonen pohtii.
– Mutta niille, jotka elävät kädestä suuhun, se on valtava summa.
Pekonen kertoo eläkeläisestä, joka lähetti hänelle laskelman tuloistaan ja menoistaan.
– Siinä oli asumiskustannukset, ruokakulut, internet- ja puhelinkulut, autosta alle satanen kuukaudessa. Hänelle jäi näiden jälkeen pari euroa kuukaudessa. Mutta kun häneltä leikataan eläkeläisen asumistuki, hän jää miinuksen puolelle, Pekonen kertoo ja kysyy hallitukselta, että mistä tämä eläkeläinen ottaa rahat elämiseensä.
Harmilliset kolme aata
Niille, jotka sanovat, että kansa on äänestänyt ja pulinat pois, Pekonen vastaa, että ei kansa näin äänestänyt.
– Eivät perussuomalaisia äänestäneet tarkoittaneet äänestää leikkausten puolesta. Ei kokoomus ajanut nykyisenlaista maahanmuuttopolitiikkaa vaaleissa eikä keskusta koulutuspolitiikan leikkauksia. Nyt meillä kuitenkin on vallassa koalitio, joka tekee todella kovia valintoja.
Hän muistuttaa, että työttömyydestä, pakolaisongelmasta ja valtion velasta huolimatta Suomella menee Euroopan mittakaavassa hyvin.
– Tuntuu, että hallituspuolueissa ollaan ikään kuin pettyneitä siihen, että saimme taas luottoluokittajalta kolme aata. Tuli niin hyvät luokitukset, että niillä ei voidakaan perustella leikkauslinjaa.
Pekonen pitää erityisen surullisena sitä, että köyhät laitetaan tappelemaan keskenään. Siihen ajaa myös suhtautuminen Euroopan kärjistyneeseen pakolaistilanteeseen. Ikään kuin pakolaiset veisivät suomalaisten rahat.
Hän ei ala määritellä, kuinka paljon pakolaisia Suomen tulisi vastaanottaa.
– Mutta kyllä tänne mahtuu. Toki pitää huolehtia myös kotoutumisesta ja muista palveluista, mutta hädän hetkellä ei voi ruveta laskemaan rahoja.
Hän muistuttaa siitä, että pakolaisilla ei ole vaihtoehtoa.
– Vai onko se vaihtoehto, että liityt terroristijärjestöön tai terroristijärjestö tappaa sinut? hän kysyy.
– Ei tällaisessa tilanteessa voi miettiä sitä, onko jollain pakolaisella puhelin mukana.
Lehmänhermoinen ryhmäihminen
Aino-Kaisa Pekonen aloitti eduskuntakauden alussa vasemmistoliiton 12-henkisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Edellinen puheenjohtaja Annika Lapintie ehti hoitaa tehtävää yhdeksän vuotta.
– Olin otettu. Se tuntui tosi isolta luottamuksenosoitukselta varsinkin, kun valinta oli yksimielinen, Pekonen sanoo.
Hän arvelee, että hänen pyrkimyksensä kehittää ryhmähenkeä huomattiin jo viime eduskuntakaudella.
– Haluan toimia nimenomaan ryhmässä. Kansanedustajaksi tultuani koin ensimmäisen järkytykseni, kun tajusin, kuinka yksin varsinkin pienen eduskuntaryhmän edustaja joutuu tekemään työtään.
Ryhmätoverilta kuultu arvio, jonka mukaan Pekosella on lehmän hermot, saa hänet ällistymään.
– Mullako? Perhe ei kyllä tuota uskoisi, kolmen pojan äiti sanoo, mutta pohtii, että ehkä työminä onkin vähän erilainen kuin kotiminä.
– Ehkä se tarkoittaa sitä, että jaksan kuunnella erilaisia perusteluja, en hermostu pienestä enkä ota itseeni.
Politiikka on yhteistyötä
Lisäksi Pekonen arvioi onnistuneensa luomaan hyvät suhteet muiden puolueiden kansanedustajiin.
– Ymmärrän se, että politiikassa pitää tehdä yhteistyötä, jos haluaa saada jotain aikaiseksi, hän sanoo.
Ryhmyrinä päivät venyvät niin aamusta kuin illastakin.
– Puhelin voi soida sunnuntaina kello seitsemän yhtä hyvin aamulla kuin illalla ja pitää olla heti valmis vastaamaan vaikkapa toimittajien kysymyksiin, hän sanoo.
– Mielipide pitää muodostaa nopeasti. Räjähtävät lähdöt ovat olleet haastavia.
uutiskirje 
