Seinien ja järjestelmien sijaan pitäisi puhua kunnissa inhimillisestä investoinnista. Palvelujärjestelmiin tehtäviä muutoksia tulee arvioida, miten ne vaikuttavat hyvinvointiin ja kuntatalouteen pitkällä aikavälillä.
Hätäiset säästöt tekevät hallaa
– Kuntien taloudenhoidossa ja johtamisessa pitäisi päästä irti yksivuotissuunnittelusta. Esimerkiksi ennaltaehkäisevään perhetyöhön panostaminen vähentää lastensuojelun kuluja, säästää kunnan rahaa ja lisää hyvinvointia, Sarkkinen sanoo.
Kuntien tulos mitataan laadukkaina julkisina palveluina ja ihmisten hyvinvointina. Hän muistuttaa suomalaisten terveyserojen olevan hälyttävän suuret ja köyhien palvelujen saatavuuden heikkoa.
Normien purkutalkoissa tulee pitää pää kylmänä ja vahtia hallitusta.
– Hätäiset säästöt yhden vuoden talouden tasapainottamiseksi voivat tehdä hallaa seuraavien vuosien talouskehitykselle.
Työttömyys kasvattaa palvelujen tarvetta
Sarkkinen muistuttaa, että kunnissa painiskellaan sosiaaliturvan leikkausten aiheuttamien ongelmien kanssa.
Toimeentulotukimenot kasvavat. Työllisyyden hoidon määrärahojen leikkaukset lisäävät pitkäaikaistyöttömyyttä ja kasvattavat kuntien valtiolle maksamia työttömyyssakkomaksuja.
– Palvelujen, julkisen puolen työehtojen ja sosiaaliturvan heikennykset näkyvät konkreettisesti kuntapalveluissa. Työttömyyden lisääntyessä palvelutarve kasvaa ja tulot vähenevät.
Hallituksen normitalkoot syyniin
Sarkkisen mukaan ”turhaa ja ylitiukkaa sääntelyä löytyy”. Hallitus aikoo karsia miljardilla kuntien menoja normeja purkamalla.
– Pelkona on palvelujen karsinta ja heikentäminen. Useimmat normit takaavat palvelujen laatua ja ihmisten tasa-arvoa.
– Normien purkutalkoissa tulee pitää pää kylmänä ja vahtia hallitusta.
uutiskirje 
