Jopa kolmannes ihmisten tekemistä töistä on vaarassa kadota Suomen työmarkkinoilta seuraavien vuosikymmenten aikana, ennakoi tilastopäällikkö Antti Katainen Tilastokeskuksen blogissa . Syynä on tietokoneistuminen.
Katainen viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn huhtikuussa julkaisemaan tutkimukseen, jonka mukaan kaikkein suurimmassa vaarassa vähentyä ovat matalapalkkaiset ja vähemmän koulutusta vaativat tehtävät yksityisellä sektorilla. Paremmassa suojassa tietokoneistumiselta ovat julkisella sektorilla työskentelevien tehtävät, mutta täysin suojassa eivät ole minkään ammatin harjoittajat.
Katainen on täydentänyt ETLAn tutkimusta omalla selvityksellään. Hänen mukaansa teknologinen työttömyys uhkaa eniten palvelu- ja myyntityötä, toimisto- ja asiakaspalvelua, prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä.
Ammateista suurimmassa vaarassa ovat muun muassa myyjät, yleissihteerit, kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat sekä pankkitoimihenkilöt. Yhteensä suurimmassa vaarassa olevissa ammateissa työskenteli vuonna 2011 yli 220 000 henkilöä.
Pienin työttömyyden uhka on sairaanhoitajilla, opettajilla, sosiaalialan ohjaajilla ja neuvojilla. Myös lastenhoitajat, talonrakentajat ja rakennussähköasentajat ovat tulevaisuudessa paremmassa turvassa teknologiselta työttömyydeltä. Yhteensä näissä ammateissa työskenteli vuonna 2011 yli 230 000 henkilöä.
Digitalisaatio syö ihmistyötä
Syitä ammattien katoamiseen on kolme.
Ensinnäkin perinteisiä tehtäviä vähentävät aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tallentaa, käsitellä ja siirtää laajoja datamassoja. Akut ovat kehittyneet tavalla, joka mahdollistaa aikaisempaa monipuolisemman, liikkuvamman ja tehokkaamman työnteon.
Toisena on sosiaalinen media, mobiililaitteiden mahdollistama liikkuva internetin käyttö ja pilvipalveluiden hyödyntäminen tietojen käsittelyssä. Kymmenen vuotta sitten niistä ei tiedetty juuri mitään.
Kolmas perinteisiä tehtäviä vähentävä syy liittyy Kataisen mukaan kehittyneisiin robotteihin, joiden hinnat ovat romahtaneet viime vuosina. Aiempaa tarkempi työnjälki sekä robottien kehittynyt älykkyys ja kyky oppia yhdessä hintojen laskun kanssa ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että robotti-imurit tai automaattiset ruohonleikkurit ovat yleistyneet myös normaaleissa kotitalouksissa.
lehti 