Juho Rahkosen vastaus poikkeaa vallitsevasta mielikuvasta. Keskisormea pakolaisille osoittava taksikuski saa hyväksyntää sosiaalisessa mediassa ja siniristiliput heiluvat Rajat kiinni -mielenosoittajien käsissä.
Toisaalla leviää vahva halu auttaa turvapaikanhakijoita: vapaaehtoiset keräävät vaatteita, tarjoavat asuntojaan. Turvapaikanhakijoiden puolesta osoitetaan mieltä ja toivotetaan tervetulleiksi.
Miehet kysyvät kuitenkin kärkkäämmin, mitä tämä maksaa ja kuka tämän maksaa. Naiset haluavat auttaa. Arvot ovat feminisoituneet parin kolmen sukupolven takaisesta ajasta kaupungistumisen ja kasvaneen hyvinvoinnin myötä. Aiemmin yhteiskunta oli patriarkaalisempi, ja esimerkiksi lasten kasvatus oli armotonta. Nyt pehmeämmät arvot ovat in.
– Pienehköllä osalla, noin 10 prosentin verran suomalaisista, on jyrkkiä näkemyksiä. Maltillisten ja tyytyväisten ääni ei juuri kuulu, Rahkonen sanoo.
Hiljaisen enemmistön puuttuminen keskustelusta vahvistaa mielikuvaa vastakkainasettelusta. Humanistiset ja materialistiset arvot kohtaavat. Rahkonen arvioi olevan mahdollista, että piilevät ulkomaalaisvastaiset arvot aktivoituvat ja kasvattavat maahanmuuttajiin vihamielisesti suhtautuvaa joukkoa.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kaipuu
– Ollaan kaukana sosiaaliturvan kestokyvystä. Vaikka tänne tulisi 100 000 turvapaikanhakijaa, ei meidän systeemi tähän kaadu. Suomalaisten enemmistö suhtautuu maltillisesti ja järkiperäisesti.
– Ei meillä ole tapana lähteä kaduille polttelemaan autoja. Vaikutetaan virallista tietä, Rahkonen lisää.
Tutkimusten mukaan universaalisuus on suomalaisille tärkeimpiä arvoja: hyvinvointivaltion pitää kattaa kaikki taustasta riippumatta.
– Kyselyt osoittavat toistuvasti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kaipuuta. Vasemmiston kannattamilla perusarvoilla on vahva kannatus. Tämä tulee jatkuvasti kaikissa kyselyissä esiin ja jossain määrin ulottuu myös muualta tulleisiin.
Hän ei näe tilannetta ”kovin uhkaavana, paitsi akuutisti”, vaikka se saattaakin näyttää kaoottiselta yllättävässä tilanteessa. Eikä hän näe merkkejä laajasta terroristakaan, mutta niiden viiden prosentin ”tosi rasistin” joukosta saattaa löytyä ääritekoihinkin valmiita ihmisiä.
Rahkonen viittaa Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehdelle elokuussa tekemään tutkimukseen. Sen mukaan suomalaisista viisi prosenttia määrittyi rasisteiksi. He olivat täysin samaa mieltä väittämästä, että mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat länsimaissa elävää valkoista rotua heikommat.
Velkahysteriaa ja sisäänpäin kääntymistä
Ovatko suomalaiset kääntyneet sisäänpäin? Hallitus leikkaa kehitysyhteistyömäärärahoja, tiukentaa rajojen valvontaa ja ministeri painaa tyhjää EU:n äänestyksessä otettaessa kantaa Eurooppaan matkaavien pakolaisten tulevaisuuteen.
– Sisäänpäin käpertymistä on tapahtunut. Kylmän viileästi on todettava, että kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus on jossain määrin yleisen mielipiteen kanssa linjassa, Rahkonen toteaa.
Kansalaiset poimivat Taloustutkimuksen kyselyssä kärkijoukkoon kehitysyhteistyömäärärahat leikkauskohteeksi, jos on pakko leikata. Samalle listalle nousivat puolustusmäärärahat, joita vuoden 2011 jälkeen leikattiin – ja nyt taas uudelleen korotetaan, sekä EU-maksut. Kaikkein vähiten halua oli leikata poliiseilta. Lista kattoi 20 valtion suurinta menoerää.
Rahkonen sanoo kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamishalun yllättäneen myös tutkijan. Hän ei kuitenkaan näe tätä merkkinä arvojen koventumisesta, vaan pakkovalintana, kun koulutuksesta ja monesta muusta leikataan.
Suomalaiset kärsivät velkahysteriasta ja ovat joutuneet moraaliseen paniikkiin valtion velkaantumisesta, arvioi Rahkonen.
Moni näkee ”velkojen olevan saatanasta” ja ne on maksettava, koska ”velka on veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa”. Hän muistuttaa, että puolueista vain Vasemmistoliitto on ollut elvytyksen kannalla.
– Minuakin velan ottaminen kauhistuttaa tunnetasolla. Suomalaisena minut on opetettu siihen. Vaistomaisesti tuntuu väärältä velkaantua, Rahkonen sanoo.
Hän näkee Suomessa näköalattomuutta, synkistelyä ja pessimismiä. Sipilän viljelemää sanontaa ”pessimisti ei pety” Rahkonen pitää kauhistuttavana aforismina. Hän perää intellektuaalista keskustelua, jossa päättäjät eivät vaikene kuoliaaksi tutkijoiden näkemyksiä.
Herra se on Sipilälläkin
Juho Rahkonen yllättyi todella kuultuaan radiossa syyskuun alkupuolella pääministeri Juha Sipilän (kesk.) listan sairauslomapäivän karenssista, sunnuntaikorvausten ja ylityölisien leikkaamisesta ja muista työelämän heikennyksistä.
Hän kertoo kansalaisena ja äänestäjänä ajatelleensa välittömästi: ”Tämä ei mene näin. Herra se on herrallakin.”
– Sipilä ehkä kuvittelee johtavansa yritystä. Komentoketju kuitenkin menee toisinpäin. Pääministerin asemassa on turha ryhtyä uhkailemaan kansalaisia. Jos tyytymättömyys kasvaa tarpeeksi, hallitus voidaan vaihtaa. Demokratiassa kuitenkin eletään.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi tutkimuksissa työajanpidennystä on vastustettu laajasti.
– Ei näitä purematta niellä. Vain sellaiset leikkaukset voivat mennä läpi, jotka koskettavat mahdollisimman tasapuolisesti eri väestöryhmiä – tai ainakin syntyy tällainen mielikuva. Ainahan köyhä kärsii eniten, kyllä rikkaat pärjäävät.
Hän arvioi Sipilän yllättyneen, ettei homma menekään suunnitelmien mukaan. Keskustaoikeistolainen porvarihallitus ohittaisi mielellään ay-liikkeen, jonka kautta tyytymättömyys kanavoituu. Rahkonen uskookin leikkausten jäävän lievemmiksi kuin ”teknokraatit villeimmissä kuvitelmissaan” olisivat halunneet.
Vasemmiston toivo punavihreissä maailmanparantajissa
Onko vasemmistolla toivoa? Miten arvioit tutkimusten pohjalta, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen?
– Ilman muuta on, varsinkin riittävän punavihreällä, modernilla ja liberaalilla vasemmistolla. Vanhalla joukkovoimaan ja luokkaperustaan pohjautuvalla vasemmistolla ei ole enää niin paljon kysyntää.
Liittyminen vasemmistoon vaatii maailmanparantamishalua. Omaan elämäänsä keskittyneet eivät ole vasemmistolle otollista porukkaa.
– Nuorista suurin osa ei ole li anderssoneja. Suurin osa nuorista on tavallisia ja käytännönläheisiä nuoria, jotka haluavat koulutuksen, hyvän työn, puolison ja perheen. Tietty osuus, reilu kymmenen prosenttia, on vaikuttajanuoria.
Vasemmistoliiton äänestäjät ovat muiden puolueiden äänestäjiä sitoutuneempia aatteeseensa. Heidän näkemyksensä poikkeavat selvästi muista. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on hyvin suosittu yli puoluerajojen, mutta ei vasemmistoliiton kannattajien mielestä. Suomen Nato-jäsenyyteen vasemmisto suhtautuu hyvin kielteisesti.
– Vasemmistoliitolla on selkeä ekologinen lokero. Sen takia ennustan, että puolueella on hyvä tulevaisuus. Aina tarvitaan vastavoimaa: politiikka ei tule toimeen ilman vasemmistoa.
– Kenelläkään ei ole hyväksi pidäkkeetön turbokapitalismi. Tarvitaan kritiikin ääntä.
Miksi vasemmistopuolueiden kannatus on alamaissa?
Rahkosen mukaan muut puolueet ovat omineet vasemmiston arvoja. Ei edes kokoomus puhu ääneen hyvinvointivaltion purkamisesta. Hän muistuttaa, että presidentti Niinistö perusti ensitöikseen syrjäytyneitä lapsia ja nuoria koskevan työryhmän.
– Vasemmistopuolueilla ei ole asianomistajuutta näihin arvoihin. Kaikkihan tunnustautuvat puheissaan hyvinvointivaltion kannalle.
Vaikka vasemmistoa lähellä olevat arvot jaetaankin, ihmiset ajattelevat Rahkosen mukaan oikeistolta löytyvän reseptin, jolla talous saataisiin nousuun.
Miten näet demareiden ja vasemmistoliiton eron?
– Demarit on keskustavasemmistolainen puolue. Vasemmistoliitto on selvästi vasemmistolainen. Se saa olla rauhassa valtausyrityksiltä. Se on rehellisesti vasemmistolainen – tämä on se iso ero demareihin.
Punavihreyden Rahkonen näkeekin ongelmallisempana.
– Vasemmistoliiton ja vihreiden välillä on sekoittautumisen vaara. Miksi punavihreän äänestäjän kannattaa äänestää vasemmistoliittoa, kun vihreätkin ovat olemassa.
– Pesäeron tekeminen lähimpään kilpailijaan vihreisiin on kaikkein tärkein strateginen juttu, joka vasemmiston täytyy tehdä. Täytyy tarjota rohkeasti jotain erilaista, jota vihreät eivät tarjoa.
Rahkonen toteaa, että vihreät luokitellaan jopa porvaripuolueeksi, sillä puolueessa on paljon porvarillisesti ajattelevia ja Nato-myönteisiä, jota kunnon vasemmistolainen ei ole.
lehti 