Ärhäkkää bisnestä turvapaikoilla

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Suomeen on tullut tänä vuonna noin 24 000 turvapaikanhakijaa, ja valtaosa vastaanottokeskuksista on Suomen Punaisen ristin ylläpitämiä. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua ei SPR enää kyennyt vastaamaan haasteeseen ja Maahanmuuttovirasto ryhtyi ratkaisemaan tilannetta yritysten avulla.

Valtaosa keskuksista on edelleen kolmannen sektorin vastuulla, mutta nyt yksityisyrittäjät vastaavat jo runsaan kolmen tuhannen turvapaikanhakijan majoittamisesta ja vastaanoton palveluista.

Suurin yksityinen toimija alalla on Barona-konserniin kuuluva Luona Oy, jolla on pääkaupunkiseudulla kahdeksan keskusta. Luonan majoituskapasiteetti on 2 500 henkilöä. Mikäli Luonan keskukset täyttävät vaaditun henkilöstömitoituksen, sen vastaanottokeskuksissa pitäisi olla työsuhteessa satakunta henkilöä, josta pelkästään ohjaajia noin 70.

Luona Oy:n hallituksen puheenjohtaja Paavo Voutilainen ei kommentoi henkilöstön määrää, mutta kehuu rekrytoinnin onnistuneen tehokkaasti: konsernin ydinosaamista kun on nimenomaan henkilöstöratkaisut ja ulkoistaminen.

Maahanmuuttovirasto maksaa yrityksille turvapaikanhakijoiden majoittamisesta keskimäärin 43 euroa vuorokaudessa. Summa on keskiverto siitä hintahaarukasta, jonka sisällä sopimukset on tehty. Maahanmuuttovirasto ei halua paljastaa todellisia sopimussummia. Pakettiin kuuluvat tilat, majoitus, terveydenhoito ja sosiaalityö, joissakin keskuksissa myös ruoka. Lisäksi vastaanottokeskus maksaa turvapaikanhakijoille vastaanottorahan.

Voutilaisen luotsaaman Luonan yksiköt ovat suuria ja näin ollen bisnesmielessä kannattavia. Bruttona valtio maksaa Luonalle reilut kolme miljoonaa euroa kuussa.

Kiireessä ei aikaa kilpailutukseen

Keskuksia ei toistaiseksi kilpailuteta vaikka kyse on julkisten rahojen käytöstä. Palvelut ostetaan suoraan yrityksiltä.

Suuri kysymys onkin, pystyykö valtio pitämään hintahaitarin hallinnassa ja toiminnan tolkullisena.

Turvapaikkabisnes on avoinna monen kaltaisille toimijoille. Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto vakuuttaa, että toimintaa pyritään valvomaan.

– Yritys raportoi meille toiminnastaan. Lisäksi tulemme jatkossa tekemään pistokokeita keskuksiin.

Maahanmuuttovirasto edellyttää vastaanottokeskuksen perustavalta yritykseltä hoiva- ja sosiaalialan kokemusta. Kiireessä monen sortin matkailuyrittäjät ovat kelvanneet mukaan osaamisen puutteesta huolimatta.

Reilu viikko sitten Lappajärven konkurssikypsään Kivitippu-kylpylään on perustettu vastaanottokeskus, jonka henkilökunnan kokemus rajoittuu matkailualaan. Toimitusjohtaja Henry Paasikivi kommentoi taannoin Helsingin Sanomissa asiaa näin: ”Näimme turvapaikanhakijoiden virrassa mahdollisuuden pelastaa yhtiön jatkuvuus. Ketterille toimijoille mullistukset voivat olla myös mahdollisuus”.

Ketteryydestään huolimatta Paasikivi ei vastaa itse puhelimeensa, vaan hänelle pitää jättää soittopyyntö. Lukuisista pyynnöistä huolimatta Kansan Uutiset ei tavoittanut Paasikiveä.

Vapaaehtoisilla suuri vastuu

Kivitipun vastaanottokeskusta pyörittää lomahotellin entinen henkilökunta. Asiantuntijatyö sujuu vapaaehtoisvoimin. Esimerkiksi Facebook-ryhmässä haetaan terveydenhuollon ammattilaisia hoitotyöhön, ja yksi vapaaehtoinen kokoaa hoitajien työvuorolistaa. Paikallisia vapaaehtoisia puhututtaa asia.

– Jos kyseessä on voittoa tuottamaton yhteisö, ymmärrän vapaaehtoistyön merkityksen. Nyt teemme palkatonta työtä yritykselle, joka tahkoaa toiminnalla voittoa, toteaa vapaaehtoinen, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

– Aika paljon asiantuntijatöitä hoidetaan ilman palkkaa. Ihmiset ovat olleet auttamishaluisia ja se on upeaa, mutta nyt tuntuu, että hommassa alkaa olla hyväksikäytön makua, toteaa vapaaehtoistyötä pääkaupunkiseudulla tekevä Mari.

Viime viikolla kohahdutti pörssiyhtiö Pihlajalinnan vastaanottokeskus Kokemäellä, kun se pyysi vapaaehtoisia lahjoittamaan majoittujille petivaatteita. Asiaa kommentoi julkisuudessa myös Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Kautto. Hän totesi, että petivaatteet kuuluvat vastaanottokeskuksen tarjoamiin palveluihin, joista sille myös maksetaan.

Kauton kommentoitua asiaa Pihlajalinnan viestintäpäällikkö perui pyynnön ja vetosi kiireessä sattuneeseen kömmähdykseen.

Korpihotellit pelastuvat konkurssilta

Kannattamattomat korpihotellit ja syrjäiset opistot ovat löytäneet turvapaikkabisneksen tarjoamat mahdollisuudet. Mukaan liiketoimintaan on tullut lukuisia kiinteistönvälittäjiä ja -omistajia, joiden kautta yritykset ja kolmas sektori etsivät vastaanottokeskuksiksi soveltuvia tiloja.

Kiinteistönvälittäjien nimiä ei anneta julkisuuteen. Myös tiloista maksetut vuokrat ovat liikesalaisuuksia.

Toimijoiden joukossa on perinnässä ja selvitystilassa olevia yrityksiä sekä yrityksiä, joilla on kirjattuja maksuhäiriöitä.

Esimerkiksi Kirkkonummen Evitskogissa toimivan SPR:n ylläpitämän vastaanottokeskuksen kiinteistön omistaa Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistöt. Verottaja oli jo jättänyt yhtiöstä konkurssihakemuksen ennen kuin vastaanottokeskuksen perustaminen päästi yrittäjän pälkähästä. Samainen sarjayrittäjä on pyörittänyt Suomessa muun muassa pikavippitoimintaa.