Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on tyrmistynyt hallituksen pakkolakiesityksestä, joka julkistettiin keskiviikkona. Toteutuessaan pakkolait leikkaisivat koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja enimmillään jopa 10 prosenttia.
– Taloudellisesti tiukkoina aikoina ei ole saatu välttämättä aina niitä palkankorotuksia mitä Tehy on ajanut. Vuosiloman muuttuminen enintään kuuden viikon mittaiseksi koetaan erittäin epäoikeudenmukaiseksi. Pitkät vuosilomat on saatu vuosien kuluessa palkankorotusten sijasta. Niiden lyhentäminen ilman vastaavaa kompensaatiota palkassa romuttaa sopimuksiin perustuvaa työehtosopimusjärjestelmää, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Sama palkka, enemmän työtä
Lomarahojen leikkaus merkitsee Tehyn mukaan suoraa palkanalennusta, joka vaikuttaa raskaasti sosiaali- ja terveysalan palkkoihin.
Myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus vaikeuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arkea. Kun vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi, pitenee työaika. Samalla palkalla tehtäisiin enemmän työtä.
– Alan vetovoimaisuus heikkenee merkittävästi, sillä työntekijät venyvät monin paikoin jo todella paljon, Vesivalo sanoo.
Tehyssä ollaan myös huolissaan pakkolakien merkityksestä työrauhalle ja yhteiskunnalle, jossa on pystytty sopimalla hoitamaan asioita.
– Pakottamisen tiellä murretaan sopimusyhteiskunnan perinteitä ja myös lakot voivat olla mahdollisia, Vesivalo sanoo.
”Vahvemman puolella”
– Hallitus on tehnyt arvovalintansa. Se on päättänyt leikata heikommassa asemassa olevilta antaakseen vahvemmille. Pakolla, ihmisten perusoikeuksia ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia loukaten, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kommentoi hallituksen pakkolakipakettia.
Malinen pitää hallituksen linjauksia erityisen irvokkaina juuri nyt, kun yritysten ennakoidaan maksavan pian ennätysosinkoja.
– Luulen, että moni hallituspuolueita äänestänyt kokee tulleensa petetyksi. Pääministeri Juha Sipilä sai valtakirjan johtaa tätä maata korostamalla siltojen rakentamista. Nyt hän kurjistaa ideologisista lähtökohdista tavallisia palkansaajia. Mitä tapahtui, Malinen kysyy.
– Lakipaketti vahvistaa aiemmin syntyneen kuvan siitä, ettei hallitus tiedä mitä se on tekemässä. Sähläys osoittaa, ettei myöskään johtaminen ole kunnossa, Malinen hämmästelee.
Malinen ennakoi seuraavasta työmarkkinavuodesta myrskyisää.
– Hallitus on asettunut EK:n rinnalle pääomapiirien edusmieheksi. Ammattiliittojen tehtävä on puolustaa jäseniään, suomalaisen työn tekijöitä. Aiomme tehdä näin kaikilla niillä keinoilla, joita meillä on käytettävissä.
Yrittäjät pelkää palkankorotusvaateita
Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen suunnitelmat kilpailukyvyn parantamiseksi ovat valtaosin oikeita, mutta eivät kaikilta. Epävarmuutta aiheuttaa uudistusten epätasapaino: Työehtosopimusosapuolten sopimisvapautta koskevat rajoitukset olisivat voimassa vain kolme vuotta, mutta pakettiin sisältyvä muutosturvaa koskeva sääntely – irtisanotun oikeus työterveyshuoltoon ja koulutukseen – jäisi pysyväksi. Se lisää työnantajan kustannuksia.
– Sopimusvapauden rajoitusta yritetään todennäköisesti kompensoida ensi syksyn työehtosopimuskierroksella. Tähän sisältyy riski, että yksikkötyökustannukset kasvavat pitkällä aikavälillä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus huomauttaa.
Luonnokseen sisältyvä vaikutusarvio lähtee siitä, että esitettävillä toimenpiteillä saavutettaisiin 38 000 uutta työpaikkaa.
– Arviossa ei kuitenkaan oteta uhkaa kustannusten lisääntymisestä riittävästi huomioon, Järventaus sanoo.
Suomen Yrittäjien mukaan tehokkain keino parantaa työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä olisi laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lainsäädännöllä.
lehti 